Talouskriisin anatomia - Metaforinen luenta eduskunnan talousretoriikasta
VÄHÄNEN, MIIKKA (2011)
2011
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21961
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21961
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee parlamentaarista talousretoriikkaa. Tutkielma pohtii sitä, minkälaisilla metaforilla eduskunnan täysistuntokeskusteluissa taloutta ja talouskriisiä käsitteellistetään.
Tutkimuksen johtavana ajatuksena on pohtia metaforan käsitettä konstruktivistisesta ja semanttis-kognitiivisesta näkökulmasta. Tutkielma lähestyy metaforia teoreettisesti ensisijaisesti retorisina ja ideologisina, merkitystä tuottavina instrumentteina.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii yhdysvaltalaisten kielitieteilijöiden George Lakoffin ja Mark Johnsonin kehittelemä kognitiivinen metaforateoria. Teorian mukaan ihmisen koko käsitejärjestelmä on metaforinen. Tästä seuraa, että ymmärtämisen ohella metaforat määrittävät myös toimintaamme, kieltämme ja ajatteluamme.
Tutkimusmetodina toimii brittiläisen kielitieteilijän Jonathan Charteris-Blackin kehittelemä kriittinen metafora-analyysi, joka integroi kognitiivisen metaforateorian osaksi kriittisen diskurssianalyysin viitekehystä. Kriittinen metafora-analyysi painottaa metaforien pragmaattisten puolten tarkastelua, joka korostaa niin metaforien poliittisuutta ja ideologisuutta kuin retorista voimaa ja kontekstisidonnaisuutta.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan paikantaa kolme laajempaa metaforista skeemaa, joiden kautta taloutta ja talouspoliittisia kysymyksiä metaforisoitiin. Aineistossa metaforien lähdealueina toimivat matkan, kilpailun ja kehon skeemat. Näitä skeemoja jäsennettiin hallitus-oppositio jaottelun mukaan.
Hallituspuolueet hyödynsivät matkan skeemaa Kreikan ja EU:n vakauttamispakettien keskusteluissa. Tässä metaforisessa hahmottamisessa Suomen osallistuminen Kreikan ja EU:n yhteisten tuki- ja vakauttamispakettien luomiseen käsitteellistettiin metaforisesti vaihtoehdottomana ja välttämättömänä matkana, joka Suomen on kuljettava.
Kilpailun skeemaa oli yleinen metaforan lähde kaikkien eduskuntapuolueiden retoriikassa. Oppositiopuolueet käsitteellistivät Suomen osallistumisen EU:n vakauttamispaketteihin uhkapelinä. Hallituspuolueet taas hahmottivat kilpailun skeeman kautta globaaleja talousmarkkinoita eräänlaisena pelikenttänä ja pelinä, jota kansallisvaltiot pelaavat.
Kehon skeemaan liittyi olennaisesti talouden metaforisointi ontologiseksi, ihmismäiseksi olennoksi. Tutkimusaineistossa kehon skeemasta nousevat medikaaliset metaforat nousivat puoluerajat ylittäviksi metaforiksi. Talouskriisiä käsitteellistetään sairautena, jossa talouskriisi diagnosoidaan eräänlaiseksi passiiviseksi kulkutaudiksi. Talouden ja talouskriisien systemaattinen metaforisointi medikalisaation termein häivyttää retorisesti inhimillistä vastuuta politiikasta näkymättömien markkinoiden ja globaalin talouden harteille.
Aineiston perusteella suomalaista parlamentaarista talouspoliittista keskustelua ohjaa vaihtoehdottomuuden, vääjäämättömyyden ja välttämättömyyden retoriikka. Tässä talouden metaforisaatiossa markkinat ja globaalitalous käsitteellistetään politiikasta irrallaan olevana, ontologiset ominaisuudet omaavana itsenäisenä agenttina. Talous on määräävä tekijä, johon politiikka voi vain sopeutua ja reagoida.
Asiasanat:kognitiivinen metaforateoria, kriittinen metafora-analyysi, talousretoriikka, talouskriisi, eduskunta
Tutkimuksen johtavana ajatuksena on pohtia metaforan käsitettä konstruktivistisesta ja semanttis-kognitiivisesta näkökulmasta. Tutkielma lähestyy metaforia teoreettisesti ensisijaisesti retorisina ja ideologisina, merkitystä tuottavina instrumentteina.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii yhdysvaltalaisten kielitieteilijöiden George Lakoffin ja Mark Johnsonin kehittelemä kognitiivinen metaforateoria. Teorian mukaan ihmisen koko käsitejärjestelmä on metaforinen. Tästä seuraa, että ymmärtämisen ohella metaforat määrittävät myös toimintaamme, kieltämme ja ajatteluamme.
Tutkimusmetodina toimii brittiläisen kielitieteilijän Jonathan Charteris-Blackin kehittelemä kriittinen metafora-analyysi, joka integroi kognitiivisen metaforateorian osaksi kriittisen diskurssianalyysin viitekehystä. Kriittinen metafora-analyysi painottaa metaforien pragmaattisten puolten tarkastelua, joka korostaa niin metaforien poliittisuutta ja ideologisuutta kuin retorista voimaa ja kontekstisidonnaisuutta.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan paikantaa kolme laajempaa metaforista skeemaa, joiden kautta taloutta ja talouspoliittisia kysymyksiä metaforisoitiin. Aineistossa metaforien lähdealueina toimivat matkan, kilpailun ja kehon skeemat. Näitä skeemoja jäsennettiin hallitus-oppositio jaottelun mukaan.
Hallituspuolueet hyödynsivät matkan skeemaa Kreikan ja EU:n vakauttamispakettien keskusteluissa. Tässä metaforisessa hahmottamisessa Suomen osallistuminen Kreikan ja EU:n yhteisten tuki- ja vakauttamispakettien luomiseen käsitteellistettiin metaforisesti vaihtoehdottomana ja välttämättömänä matkana, joka Suomen on kuljettava.
Kilpailun skeemaa oli yleinen metaforan lähde kaikkien eduskuntapuolueiden retoriikassa. Oppositiopuolueet käsitteellistivät Suomen osallistumisen EU:n vakauttamispaketteihin uhkapelinä. Hallituspuolueet taas hahmottivat kilpailun skeeman kautta globaaleja talousmarkkinoita eräänlaisena pelikenttänä ja pelinä, jota kansallisvaltiot pelaavat.
Kehon skeemaan liittyi olennaisesti talouden metaforisointi ontologiseksi, ihmismäiseksi olennoksi. Tutkimusaineistossa kehon skeemasta nousevat medikaaliset metaforat nousivat puoluerajat ylittäviksi metaforiksi. Talouskriisiä käsitteellistetään sairautena, jossa talouskriisi diagnosoidaan eräänlaiseksi passiiviseksi kulkutaudiksi. Talouden ja talouskriisien systemaattinen metaforisointi medikalisaation termein häivyttää retorisesti inhimillistä vastuuta politiikasta näkymättömien markkinoiden ja globaalin talouden harteille.
Aineiston perusteella suomalaista parlamentaarista talouspoliittista keskustelua ohjaa vaihtoehdottomuuden, vääjäämättömyyden ja välttämättömyyden retoriikka. Tässä talouden metaforisaatiossa markkinat ja globaalitalous käsitteellistetään politiikasta irrallaan olevana, ontologiset ominaisuudet omaavana itsenäisenä agenttina. Talous on määräävä tekijä, johon politiikka voi vain sopeutua ja reagoida.
Asiasanat:kognitiivinen metaforateoria, kriittinen metafora-analyysi, talousretoriikka, talouskriisi, eduskunta