Näennäisosallistumista vai todellista vaikuttamista? Osallistava muutosjohtamisen prosessi kunnallisessa yhteistoimintaneuvottelussa.

Abstract

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee osallistavan muutosjohtamisen prosessia kunnallisessa yhteistoimintaneuvottelussa. Keskiössä ovat henkilöstön kokemukset muutosjohtamisen osallistavuudesta. Osallistavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista vuorovaikutteista ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa johtamisen tapaa, jolla kannustetaan henkilöstöä osallistumaan ja vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin. Muutosjohtamisella tarkoitetaan sekä henkilöstöhallinnollista johtamista että esimiestyöskentelyä. Yhteistoimintaneuvottelut ovat yhteistoimintamenettelyyn kuuluva prosessi, jonka toteuttamisen minimiehdoista on säädetty lailla. Tutkimukseni kohteena on Hämeenlinnan kaupunki, jossa muutosjohtamista on suunnitelmallisesti kehitetty vastaamaan paremmin niitä haasteita, joita alati muuttuva kuntasektori asettaa. Tästä yhtenä esimerkkinä on Hämeenlinnan kaupungin laajennettu yhteistoimintamenettely, jossa korostetaan suoran osallistumisen keinoja edustuksellisen eli luottamushenkilöiden kautta tapahtuvan osallistumisen rinnalla.

Tutkimusaineisto koostuu Hämeenlinnan kaupungissa tekemistäni teemahaastatteluista ja yhteistoimintaneuvotteluiden pöytäkirja- ja sopimusmateriaaleista. Tutkimusstrategiani on tapaustutkimus, joka pyrkii antamaan mahdollisimman perusteellisen ja tarkkarajaisen kuvauksen tutkittavasta ilmiöstä. Tapaustutkimukselle on lisäksi tyypillistä useanlaisten aineistojen ja metodien käyttö. Myös tässä tutkimuksessa aineistoa analysoidaan niin vertailevan kuin sisällönanalyyttisenkin lähestymistavan kautta. Haastatteluaineisto on kerätty puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kesällä 2011. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen työntekijä-, luottamushenkilö- ja esimiesasemassa olevaa henkilöä kahdelta eri toimialalta, vanhustenhuollosta ja ruokapalveluista.

Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö on pääosin tyytyväinen sekä yhteistoimintaneuvotteluiden laajennettuun menettelytapaan että niiden organisointiin ja johtamiseen. Työntekijät näkevät esimiehiä ja luottamushenkilöitä useammin osallistumisen merkityksen ennen kaikkea arkipäiväisen ja käytännönläheisen toiminnan, kuten esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan keskustelun ja vuorovaikutuksen, kautta. Tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että Hämeenlinnan kaupungin muutosjohtamisen tavat mahdollistavat henkilöstön osallistumisen, mutta eivät tarpeeksi hyvin takaa todellisia vaikutusmahdollisuuksia, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan pääasiassa päätöksentekoprosessiin osallistumista. Toisaalta henkilöstö käyttää osallistumisen mahdollisuuksia melko huonosti hyväkseen, mikä osaltaan saattaa johtua juuri osallistumisen vaikuttavuuden puutteesta. Vanhustenhuollon henkilöstö suhtautui muutokseen ruokapalveluiden henkilöstöä negatiivisemmin, mikä johtunee siitä, että vanhustenhuollossa toteutunut muutos oli ruokapalveluiden muutosta syvällisempi ja laaja-alaisempi.