Strategisten kehittämisprojektien onnistumisen ehdot - Case Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
KIURU, LEENA (2011)
KIURU, LEENA
2011
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21958
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21958
Tiivistelmä
Tutkielman päätavoitteena on selvittää julkisorganisaation strategian tavoitteita toteuttavien kehittämisprojektien onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä hallintotieteen näkökulmasta projektien onnistumista käsitelleiden tutkimusten sekä kontingenssiteorian, organisaation rakenneteorian ja projektinhallinnan timanttiteorian ohjaamana. Em. teorioiden mukaan erityyppisiä ja eri tilanteissa toteutettavia projekteja tulee hallita ja johtaa eri tavoin; projektinhallintaan ei ole olemassa kaikkiin projekteihin sopivaa yhtä teoriaa ja toteuttamismallia. Projektin onnistumiseen vaikuttavat yhtä aikaa useat itse projektiin, projektin johtamiseen, organisaatioon ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.
Tutkimusmetodina on teemahaastattelu. Empiirinen aineisto koostuu yhdeksästä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuosina 2007?2011 toteutetusta strategisesta kehittämisprojektista ja ao. projektivastaavien haastatteluista. Kahdeksan pääteeman alle muodostetut kysymykset pohjautuvat em. teorioihin sekä projektien hallintaa ja onnistumista käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin. Haastattelukysymykset käsittelevät projektin aikataulua, resursseja, tavoitteita, tuloksia, vaikutuksia, vaikuttavuutta, organisointia ja johtamista, projektista oppimista, projektien toteuttamiseen liittyviä haasteita ja onnistumisia sekä strategian tavoitteiden toteutumista ja arviointia.
Projektit olivat keskenään erilaisia, mutta niiden organisoinnissa ja johtamisessa oli monia yhteisiä piirteitä, kuten henkilöstöjohtamisen tärkeys projektien hallinnassa. Tutkimani projektit olivat osa laajempia kehittämisprosesseja, jotka ovat alkaneet jo ennen ao. projektien asettamista ja jatkuvat niiden jälkeen. Tärkeimmiksi strategisten kehittämisprojektien onnistumisehdoiksi osoittautuivat selkeät strategialähtöiset tavoitteet, johdon tuki, innostava ja monitaitoinen projektipäällikkö, sitoutunut ja moniammatillinen projektiryhmä, henkilöstön osallistuminen projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen, asiakkaiden tarpeiden huomioiminen, yhteinen tahtotila, viestintä, toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen, joustava projektisuunnitelma ja uudenlaiset toteuttamistavat.
Tutkimukseni tulosten pohjalta voidaan määritellä kymmenen PSHP:n kehittämisprojektien kokonaisonnistumisen ja vaikuttavuuden arviointiin soveltuvaa onnistumiskriteeriä: Onnistunut projekti ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja hyödyttää heitä, on henkilöstölähtöinen ja lisää työhyvinvointia sekä tehostaa organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Projektin päätavoitteet onnistuvat hyvin, käytetyt työmenetelmät ovat toimivia ja innovatiivisia ja organisaation johto ja projektissa mukana olevat henkilöt sitoutuneita. Onnistunut projekti edistää organisaation strategian toteutumista ja on sen arvojen mukainen, siitä saadaan positiivista palautetta eri tahoilta, sen tulokset ja opit ovat hyödynnettävissä laajemminkin, ja siinä syntyy uusia toimintamalleja, joista on hyötyä tulevaisuudessa.
Strategian tavoitteiden toteuttaminen ja projektit edellyttävät jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä ja oppimista. Projektien avulla kannattaa jatkossakin kehittää niitä toimintoja, jotka eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja joiden suunnitteluun ei muuten olisi resursseja.
Asiasanat:projektit, projektien onnistuminen, projektinhallinnan teoriat, projektien organisointi, projektien johtaminen, kehittäminen, strategia, arviointi
Tutkimusmetodina on teemahaastattelu. Empiirinen aineisto koostuu yhdeksästä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuosina 2007?2011 toteutetusta strategisesta kehittämisprojektista ja ao. projektivastaavien haastatteluista. Kahdeksan pääteeman alle muodostetut kysymykset pohjautuvat em. teorioihin sekä projektien hallintaa ja onnistumista käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin. Haastattelukysymykset käsittelevät projektin aikataulua, resursseja, tavoitteita, tuloksia, vaikutuksia, vaikuttavuutta, organisointia ja johtamista, projektista oppimista, projektien toteuttamiseen liittyviä haasteita ja onnistumisia sekä strategian tavoitteiden toteutumista ja arviointia.
Projektit olivat keskenään erilaisia, mutta niiden organisoinnissa ja johtamisessa oli monia yhteisiä piirteitä, kuten henkilöstöjohtamisen tärkeys projektien hallinnassa. Tutkimani projektit olivat osa laajempia kehittämisprosesseja, jotka ovat alkaneet jo ennen ao. projektien asettamista ja jatkuvat niiden jälkeen. Tärkeimmiksi strategisten kehittämisprojektien onnistumisehdoiksi osoittautuivat selkeät strategialähtöiset tavoitteet, johdon tuki, innostava ja monitaitoinen projektipäällikkö, sitoutunut ja moniammatillinen projektiryhmä, henkilöstön osallistuminen projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen, asiakkaiden tarpeiden huomioiminen, yhteinen tahtotila, viestintä, toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen, joustava projektisuunnitelma ja uudenlaiset toteuttamistavat.
Tutkimukseni tulosten pohjalta voidaan määritellä kymmenen PSHP:n kehittämisprojektien kokonaisonnistumisen ja vaikuttavuuden arviointiin soveltuvaa onnistumiskriteeriä: Onnistunut projekti ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja hyödyttää heitä, on henkilöstölähtöinen ja lisää työhyvinvointia sekä tehostaa organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Projektin päätavoitteet onnistuvat hyvin, käytetyt työmenetelmät ovat toimivia ja innovatiivisia ja organisaation johto ja projektissa mukana olevat henkilöt sitoutuneita. Onnistunut projekti edistää organisaation strategian toteutumista ja on sen arvojen mukainen, siitä saadaan positiivista palautetta eri tahoilta, sen tulokset ja opit ovat hyödynnettävissä laajemminkin, ja siinä syntyy uusia toimintamalleja, joista on hyötyä tulevaisuudessa.
Strategian tavoitteiden toteuttaminen ja projektit edellyttävät jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä ja oppimista. Projektien avulla kannattaa jatkossakin kehittää niitä toimintoja, jotka eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja joiden suunnitteluun ei muuten olisi resursseja.
Asiasanat:projektit, projektien onnistuminen, projektinhallinnan teoriat, projektien organisointi, projektien johtaminen, kehittäminen, strategia, arviointi