Referentrelationer i Stieg Larssons roman Män som hatar kvinnor
WALLIN, JENNA (2011)
2011
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21942
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21942
Tiivistelmä
Tutkielmassani olen perehtynyt tekstisidoksisuuteen Stieg Larssonin romaanissa tarkastelemalla tekstissä esiintyviä tarkoitteita ja näiden välisiä viittaussuhteita. Tutkimusaineistona olen käyttänyt Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia – kirjan ensimmäistä lukua. Tarkoitteiden välisiä viittaussuhteita on ruotsin kielellä aikaisemmin tutkittu vain lyhyehköihin teksteihin perustuen, joten siksi päädyin tutkimaan ilmiötä laajemman aineiston avulla. Viittaussuhteiden lisäksi tarkastelen myös tekstin semanttisia verkostoja ja niiden rakenteita. Semanttisissa verkostoissa olen kiinnittänyt huomiota erityisesti tarkoitteiden esiintymistiheyteen. Lisäksi olen katsonut aiheelliseksi perehtyä aineistoni tekstilajiin ja tarkastelen tutkimustuloksiani ominaisina aineistoni tekstilajille.
Teoreettisena pohjana tutkimukselleni olen nostanut esille tekstilingvistiikan keskeisiä käsitteitä, aikaisempien tutkimuksien toteutustapoja ja pohdintaa aineistoni tekstilajista. Tekstisidosten tutkimisen ja laskemisen avuksi olen aikaisempien tutkimusten avulla luonut oman tutkimusmallin, jonka avulla kategorisoin erilaisia viittaussuhteita. Semanttisten verkostojen tiheyttä, niin verkoston alku- kuin loppuosassa, tutkin tarkastelemalla rivimääriä, joiden aikana tarkoite on mainittu kymmenen kertaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että viittaussuhteiden osalta Miehet jotka vihaavat naisia on tekstilajilleen tyypillinen teos. Sidoksia, jotka pohjautuvat identiteettisuhteisiin ilmenee eniten (74 %), kun taas muihin kuin kielellisiin sukulaisuussuhteisiin pohjautuvia sidoksia ilmenee vähiten (8 %). Semanttisten sidoksien osuus on 18 %. Synonyymeja ilmenee hieman odotettua enemmän, yhteensä 9,5 %.
Semanttisia verkostoja tutkiessani olen huomioinut vain keskeisimmät verkostot ja näitä on aineistossa kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta. Verkostojen tiheyttä tutkiessani nousi esille, että kirjailija usein kuvailee yhden keskeisen verkoston kunnolla, ennen kuin hän aloittaa tekstin seuraavan laajan verkoston kuvailemisen.
Asiasanat:textbindning, referensbindning, ledfamiljer
Teoreettisena pohjana tutkimukselleni olen nostanut esille tekstilingvistiikan keskeisiä käsitteitä, aikaisempien tutkimuksien toteutustapoja ja pohdintaa aineistoni tekstilajista. Tekstisidosten tutkimisen ja laskemisen avuksi olen aikaisempien tutkimusten avulla luonut oman tutkimusmallin, jonka avulla kategorisoin erilaisia viittaussuhteita. Semanttisten verkostojen tiheyttä, niin verkoston alku- kuin loppuosassa, tutkin tarkastelemalla rivimääriä, joiden aikana tarkoite on mainittu kymmenen kertaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että viittaussuhteiden osalta Miehet jotka vihaavat naisia on tekstilajilleen tyypillinen teos. Sidoksia, jotka pohjautuvat identiteettisuhteisiin ilmenee eniten (74 %), kun taas muihin kuin kielellisiin sukulaisuussuhteisiin pohjautuvia sidoksia ilmenee vähiten (8 %). Semanttisten sidoksien osuus on 18 %. Synonyymeja ilmenee hieman odotettua enemmän, yhteensä 9,5 %.
Semanttisia verkostoja tutkiessani olen huomioinut vain keskeisimmät verkostot ja näitä on aineistossa kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta. Verkostojen tiheyttä tutkiessani nousi esille, että kirjailija usein kuvailee yhden keskeisen verkoston kunnolla, ennen kuin hän aloittaa tekstin seuraavan laajan verkoston kuvailemisen.
Asiasanat:textbindning, referensbindning, ledfamiljer