Jääkiekkoilijoiden siirtymäepisodi urheilun jälkeiseen elämään
SILLANPÄÄ, OLLI-ILMARI (2011)
2011
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21914
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21914
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitän jääkiekkoilijoiden siirtymäepisodien kulkua kohti urheilun jälkeistä elämää suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä jääkiekkoilijoiden kohtaamasta siirtymäepisodista. Tavoitteeseen pääsen tutkimalla entisten jääkiekkoilijoiden kokemuksia siitä, minkälaisten vaiheiden läpi siirtymäepisodi on kulkenut, sekä analysoimalla siirtymäepisodissa tapahtuvaa toimintaa.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaisia vaiheita kuuluu suomalaisten ammattijääkiekkoilijoiden siirtymäepisodiin? ja 2) Mitkä ovat haittaavia ja edistäviä tekijöitä siirtymäepisodin onnistumisen kokemuksessa?
Tutkimusaineistona on kahdeksan haastattelua. Aineiston analyysi perustuu fenomenografisen sisällönanalyysin perinteeseen. Teoreettisina työkaluina ovat kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian sekä itsemääräytymisteorian käsitteet. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastelen siirtymäepisodin sisäisen ja ulkoisen toiminnan kokemuksia. Analyysin toisessa vaiheessa tarkastelen siirtymäepisodissa tapahtuvaa toimintaa erilaisten toimintojen, motiivien hierarkkisen järjestäytymisen, perustarpeiden sekä toiminnan kolmen eri tason näkökulmista.
Tutkimustuloksissa esitän, että siirtymäepisodin kulkua voidaan kuvata viiden vaiheen avulla, jotka ovat: esivalmistautuminen, henkinen valmistautuminen, uran päättyminen, välivaihe ja uusi elämäntilanne. Nämä siirtymäepisodin vaiheet koettiin aineistossa kolmella eri tavalla. Nimesin kokemisen eri tavat tasaiseksi siirtymäksi, kriisisiirtymäksi ja edistyväksi siirtymäksi. Siirtymäepisodin onnistumisen kokemukseen näytti vaikuttavan edistävästi se, jos jääkiekkouran jälkeen löydettiin heti uusia, henkilökohtaisia motiivien hierarkkista järjestäytymistä tukevia toimintoja sekä se, jos perustarpeet tyydyttyivät koko siirtymäepisodin ajan toiminnassa psykologisella, sosiaalisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Siirtymäepisodin onnistumisen kokemusta näytti haittaavan se, jos jääkiekkouran jälkeen ei heti löydetty toimintoja, jotka olisivat tukeneet motiivien hierarkkista järjestäytymistä ja homeostaattinen tasapaino kärsi perustarpeiden tyydyttämättä jäämisestä.
Tutkielma osallistuu yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, minkälaisen ongelman eteen ammattiurheilijat tulevat urheilu-uran päättyessä. Tuotan uutta tietoa siirtymäepisodin vaiheista ja siinä tapahtuvasta toiminnasta, sekä pohdin uusia mahdollisia työkaluja uransa päättävien urheilijoiden kanssa työskenteleville henkilöille.
Avainsanat: Siirtymäepisodi, kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, perustarpeet, jääkiekkoilija
Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaisia vaiheita kuuluu suomalaisten ammattijääkiekkoilijoiden siirtymäepisodiin? ja 2) Mitkä ovat haittaavia ja edistäviä tekijöitä siirtymäepisodin onnistumisen kokemuksessa?
Tutkimusaineistona on kahdeksan haastattelua. Aineiston analyysi perustuu fenomenografisen sisällönanalyysin perinteeseen. Teoreettisina työkaluina ovat kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian sekä itsemääräytymisteorian käsitteet. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastelen siirtymäepisodin sisäisen ja ulkoisen toiminnan kokemuksia. Analyysin toisessa vaiheessa tarkastelen siirtymäepisodissa tapahtuvaa toimintaa erilaisten toimintojen, motiivien hierarkkisen järjestäytymisen, perustarpeiden sekä toiminnan kolmen eri tason näkökulmista.
Tutkimustuloksissa esitän, että siirtymäepisodin kulkua voidaan kuvata viiden vaiheen avulla, jotka ovat: esivalmistautuminen, henkinen valmistautuminen, uran päättyminen, välivaihe ja uusi elämäntilanne. Nämä siirtymäepisodin vaiheet koettiin aineistossa kolmella eri tavalla. Nimesin kokemisen eri tavat tasaiseksi siirtymäksi, kriisisiirtymäksi ja edistyväksi siirtymäksi. Siirtymäepisodin onnistumisen kokemukseen näytti vaikuttavan edistävästi se, jos jääkiekkouran jälkeen löydettiin heti uusia, henkilökohtaisia motiivien hierarkkista järjestäytymistä tukevia toimintoja sekä se, jos perustarpeet tyydyttyivät koko siirtymäepisodin ajan toiminnassa psykologisella, sosiaalisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Siirtymäepisodin onnistumisen kokemusta näytti haittaavan se, jos jääkiekkouran jälkeen ei heti löydetty toimintoja, jotka olisivat tukeneet motiivien hierarkkista järjestäytymistä ja homeostaattinen tasapaino kärsi perustarpeiden tyydyttämättä jäämisestä.
Tutkielma osallistuu yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, minkälaisen ongelman eteen ammattiurheilijat tulevat urheilu-uran päättyessä. Tuotan uutta tietoa siirtymäepisodin vaiheista ja siinä tapahtuvasta toiminnasta, sekä pohdin uusia mahdollisia työkaluja uransa päättävien urheilijoiden kanssa työskenteleville henkilöille.
Avainsanat: Siirtymäepisodi, kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, perustarpeet, jääkiekkoilija