Viestintä strategiaprosessissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään strategian viestintään osana strategiaprosessia. Tarkastelussa on se, mitkä viestinnälliset tekijät vaikuttavat yhteisen ja sisäistetyn strategiakäsityksen muodostumiseen organisaatiossa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että strategian onnistumisen esteenä on usein se, että organisaation jäsenet eivät tunne strategiaa, eivätkä osaa toimia sen mukaisesti. Tämän tutkimuksen lopputuloksena syntyneen mallin avulla on mahdollista hahmottaa strategiaprosessi viestinnän näkökulmasta. Lisäksi se antaa kuvan siitä, miten jaettu strategiakäsitys syntyy osana strategiaprosessia.

Tutkimuskohteena oli Lounais-Pirkanmaalla sijaitseva, Sastamalan kaupunki, joka on saanut nykyisen nimensä ja muotonsa vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen myötä. Silloin Mouhijärven ja Äetsän kunnat liittyivät Vammalaan, johon Suodenniemi oli puolestaan liittynyt jo vuonna 2007.

Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli yhdeksän Sastamalan kaupungin palveluksessa olevaa johtajaa ja keskijohdon esimiestä. Aineisto analysoitiin laadullisesti sovellettua Grounded Theory -analyysia käyttäen. Tutkimuksen tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä, mutta ne antavat viitteitä tutkittavan ilmiön syy- ja seuraussuhteista.

Tutkimuksessa havaittiin, että strategisen tietoisuuden luominen organisaation on monitahoinen prosessi, joka kytkeytyy kaikkiin strategiaprosessin vaiheisiin. Yhtenäinen ja jaettu strategiakäsitys muodostuu monimuotoisen viestinnän kautta. Viestintä on tekijä, joka nivoo strategiaprosessin yhteen, sillä strategiaprosessissa on hyvin pitkälle kyse organisaation käyttäytymistä ja toimintaa ohjaavan uuden tiedon ja käsitysten luomisesta ja siirtämisestä organisaation sisällä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että strategiaprosessi on vahvasti sidonnainen organisaation kontekstiin, etenkin organisaatiokulttuuriin, joka vaikutta sekä strategian syntymiseen että siihen kuinka siihen suhtaudutaan ja sitä käytännössä sovelletaan. Viestinnän kannalta keskeisiä johtopäätöksiä onkin se, että organisaation konteksti määrittää viestinnän ensisijaisen tarkoituksen. Jos organisaation kulttuuri on muutos- ja oppimisvalmiuksiltaan hyvä, niin viestintä voidaan kohdistaa uutta strategista toimintamallia koskevan tiedon ja ymmärryksen luomiseen ja levittämiseen organisaatiossa. Jos organisaation kulttuuri on taas jähmeä ja muutosvalmiudet ovat huonot, on strategiaviestinnän ensisijainen tehtävä vaikuttaa organisaation kulttuuriin ja sen perusoletuksiin niin, että toiminnallinen muutos on ylipäätään mahdollinen.

Strategiaviestintä on erittäin merkittävä osa-alue strategisen johtamisen kannalta, mutta sitä koskevaa tutkimusta on olemassa vielä suhteellisen vähän. Tässä tutkimuksessa esiteltyä mallia ja näkökulmia on mahdollista hyödyntää aihetta koskevan jatkotutkimuksen pohjana.

Avainsanat: Strategiaviestintä, strategiaprosessi, organisaatioviestintä, strateginen johtaminen