Tietotekniikkatutkinnan olympiadi poliisihallinnossa 2006-2009
KÖCKRITZ, ULLA (2011)
2011
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21898
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21898
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan tietotekniikkatutkinnan valtakunnallista järjestämistä poliisin hallintorakennemuutoksen yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata muutoksen johtamisen vaiheita johtamisnäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata, mikä osuus johtamisella, toimintaympäristön muutoksella sekä sattumalla on muutoksen onnistumisen kannalta.
Tutkimus on laadullinen aineistoanalyysiin perustuva tutkimus, joka on kirjoitettu narratiivimuotoon. Tutkimus etenee kronologisessa järjestyksessä ja näkökulmia peilataan John P. Kotterin muutosjohtamisen teeseihin. Se lähestyy tietotekniikkatutkinnan valtakunnallista muotoutumista historiallisessa perspektiivissä keskittyen vuosien 2006–2009 tapahtumiin asiakirjojen valossa. Ajankohta on valittu siitä syystä, että tutkimuksentekijä toimi tuon ajan sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksikössä ylikomisariona. Ministeriössä työskentelyn ajalta hänellä oli mahdollisuus käsitellä ja taltioida valmisteluaineistoja ja muistioita, jotka eivät muutoin olisi julkisia tai muutoin käytettävissä, sillä suurta osaa niistä ei arkistoitu eikä muutoin säilötty kuin yksityisinä tiedostoina. Aineistosta tekee mielenkiintoisen se seikka, että suurin osa siitä on ei-julkista materiaalia.
Tietotekniikkatutkinnan järjestämistä arvioidaan rinnan samanaikaisen poliisin hallintorakennemuutoksen (PORA-hanke) kanssa.
Tutkimustulos osoittaa, että kaikesta suunnittelusta ja suunnitelmallisuudesta huolimatta toimintaympäristön muutoksilla ja yksittäisillä tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus muutoksen edistämiseksi tai estämiseksi. Esimerkiksi valitettavat koulusurmat vauhdittivat tietotekniikkatutkinnan järjestämisen etenemistä osaltaan ja suuntasivat poliittista tahtotilaa myönteiseksi rahoituksen saamiseksi.
Tutkimus on asiakirja-aineistolähtöinen. Tutkimus lähestyy paitsi aineistolähtöisesti historiallisesta näkökulmasta tietotekniikkatutkinnan muotoutumista poliisissa, se lähestyy asiaa arvioiden sitä myös johtamisen ja erityisesti muutosjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen laajempana viitekehyksenä toimii muutosjohtaminen ja johtamiskulttuuri.
Asiasanat:Poliisi, sisäasiainministeriö, johtaminen, organisaatiomuutos, muutosjohtaminen, tietotekniikkatutkinta, poliisin hallintorakenneuudistus, sisäisen turvallisuuden ohjelma
Tutkimus on laadullinen aineistoanalyysiin perustuva tutkimus, joka on kirjoitettu narratiivimuotoon. Tutkimus etenee kronologisessa järjestyksessä ja näkökulmia peilataan John P. Kotterin muutosjohtamisen teeseihin. Se lähestyy tietotekniikkatutkinnan valtakunnallista muotoutumista historiallisessa perspektiivissä keskittyen vuosien 2006–2009 tapahtumiin asiakirjojen valossa. Ajankohta on valittu siitä syystä, että tutkimuksentekijä toimi tuon ajan sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksikössä ylikomisariona. Ministeriössä työskentelyn ajalta hänellä oli mahdollisuus käsitellä ja taltioida valmisteluaineistoja ja muistioita, jotka eivät muutoin olisi julkisia tai muutoin käytettävissä, sillä suurta osaa niistä ei arkistoitu eikä muutoin säilötty kuin yksityisinä tiedostoina. Aineistosta tekee mielenkiintoisen se seikka, että suurin osa siitä on ei-julkista materiaalia.
Tietotekniikkatutkinnan järjestämistä arvioidaan rinnan samanaikaisen poliisin hallintorakennemuutoksen (PORA-hanke) kanssa.
Tutkimustulos osoittaa, että kaikesta suunnittelusta ja suunnitelmallisuudesta huolimatta toimintaympäristön muutoksilla ja yksittäisillä tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus muutoksen edistämiseksi tai estämiseksi. Esimerkiksi valitettavat koulusurmat vauhdittivat tietotekniikkatutkinnan järjestämisen etenemistä osaltaan ja suuntasivat poliittista tahtotilaa myönteiseksi rahoituksen saamiseksi.
Tutkimus on asiakirja-aineistolähtöinen. Tutkimus lähestyy paitsi aineistolähtöisesti historiallisesta näkökulmasta tietotekniikkatutkinnan muotoutumista poliisissa, se lähestyy asiaa arvioiden sitä myös johtamisen ja erityisesti muutosjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen laajempana viitekehyksenä toimii muutosjohtaminen ja johtamiskulttuuri.
Asiasanat:Poliisi, sisäasiainministeriö, johtaminen, organisaatiomuutos, muutosjohtaminen, tietotekniikkatutkinta, poliisin hallintorakenneuudistus, sisäisen turvallisuuden ohjelma