"Yksinhuoltajavanhemmat tekevät arvokasta ja raskasta työtä, mutta on eri asia pyrkiä edesauttamaan lisää isättömiä lapsia maailmaan hedelmöityshoidoilla." Hedelmöityshoitolain lähetekeskustelun kontrastiivinen ja konsessiivinen mutta
KANGAS, SARI (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANGAS, SARI
2011
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-04Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan eduskunnassa vuonna 2006 käytyä hedelmöityshoitolain lähetekeskustelua. Tarkastelukohteena ovat keskustelun vastakkainasettelut eli kontrastit ja odotuksenvastaisuuden eli konsessiivisuuden ilmaisut, jotka on tuotettu mutta-sanaa apuna käyttäen. Tutkittavissa tekstinosissa on mutta-sanaa käyttäen liitetty toisiinsa elementtejä, lähinnä lauseita, niin että kytkökset esitetään toisilleen vastakkaisina tai odotuksenvastaisina. Mutta on keskeinen rinnastettavien lauseiden kontrastiivista suhdetta ilmaiseva konjunktio, jota käytetään myös konsessiivisen suhteen ilmaisussa.
Tutkielman lähtökohta on tekstintutkimuksessa. Tarkoitus on selvittää, millaisia asioita keskustelussa asetetaan vastakkain, mitkä näistä esitetään suositeltavina ja mitä merkityssisältöä vastakkainasettelu asiayhteyteen tuo. Konsessiivisuuden osalta selvitetään, mistä odotuksenvastaisuus johtuu ja millaisia toisiinsa kytkettyjä asioita pidetään odotuksenvastaisina. Lain kannattajien ja vastustajien puheenvuoroja tarkastellaan erikseen, jotta ryhmittymien kontrastointien ja konsessiivisuuden käyttämistä voidaan vertailla. Lähetekeskustelussa käytettiin 109 puheenvuoroa, joissa esiintyy 89 mutta-sanallisia kontrastointia ja 123 konsessiivi-ilmaisua.
Sekä vastakkainasettelut että konsessiiviset ilmaisut ovat keino vaikuttaa viestin vastaanottajaan. Ne ovat retorisia tekniikoita, joiden avulla sanottavan voi muotoilla niin, että yleisö kuulee sen puhujan toivomin korostuksin. Kun vastakkaiset päätelmät asetetaan vierekkäin, toinen niistä osoitetaan vääräksi. Konsessiivi-ilmaisuilla puhuja voi ottaa huomioon vastapuolen näkemyksiä, mutta painottaa silti omaansa. Molempiin liittyykin myönnyttelyä, jolla vastustettavia näkökulmia voidaan esimerkiksi muokata, heikentää ja kumota.
Lähetekeskustelussa kontrastointia käytettiin etenkin poikkeusten ja epäkohtien ilmaisemiseen sekä korjausten tekemiseen. Vastakkain niissä asetettiin muun muassa erilaisia perhemalleja, perinteisiä ja uudempia arvoja sekä lain etuja ja puutteita. Konsessiivi-ilmaisuillakin tuotiin esille epäkohtia. Niitä käytettiin myös erottamaan kaksi asiaa toisistaan, lisähuomion esittämisessä sekä silloin, kun puhuja varautui omassa väitteessään olevaan heikkouteen. Lain vastustajien ja kannattajien välinen ero tuli esille erityisesti käytettyjen kontrastointien ja konsessiivi-ilmausten sisältökokonaisuuksissa. Vaikka kontrasti- ja konsessiivi-ilmaisuilla on vivahde-eroja, niillä on myös paljon yhdistäviä piirteitä, eikä niiden erottaminen toisistaan aina olekaan mielekästä. Kaikkiaan mutta-sanallisten tekstinosien tarkastelu antaa kattavan käsityksen koko lähetekeskustelun sisällöstä. Ilmeisesti mutta-sanalliset ilmaisut ovatkin ilmaisuvoimaisia, monipuolisesti merkityksiä välittäviä ja siten runsaasti käytettyjä neuvottelu- ja väittelytilanteissa.
Asiasanat: kontrasti, konsessiivisuus, mutta-sana, tekstintutkimus, lähetekeskustelu
Tutkielman lähtökohta on tekstintutkimuksessa. Tarkoitus on selvittää, millaisia asioita keskustelussa asetetaan vastakkain, mitkä näistä esitetään suositeltavina ja mitä merkityssisältöä vastakkainasettelu asiayhteyteen tuo. Konsessiivisuuden osalta selvitetään, mistä odotuksenvastaisuus johtuu ja millaisia toisiinsa kytkettyjä asioita pidetään odotuksenvastaisina. Lain kannattajien ja vastustajien puheenvuoroja tarkastellaan erikseen, jotta ryhmittymien kontrastointien ja konsessiivisuuden käyttämistä voidaan vertailla. Lähetekeskustelussa käytettiin 109 puheenvuoroa, joissa esiintyy 89 mutta-sanallisia kontrastointia ja 123 konsessiivi-ilmaisua.
Sekä vastakkainasettelut että konsessiiviset ilmaisut ovat keino vaikuttaa viestin vastaanottajaan. Ne ovat retorisia tekniikoita, joiden avulla sanottavan voi muotoilla niin, että yleisö kuulee sen puhujan toivomin korostuksin. Kun vastakkaiset päätelmät asetetaan vierekkäin, toinen niistä osoitetaan vääräksi. Konsessiivi-ilmaisuilla puhuja voi ottaa huomioon vastapuolen näkemyksiä, mutta painottaa silti omaansa. Molempiin liittyykin myönnyttelyä, jolla vastustettavia näkökulmia voidaan esimerkiksi muokata, heikentää ja kumota.
Lähetekeskustelussa kontrastointia käytettiin etenkin poikkeusten ja epäkohtien ilmaisemiseen sekä korjausten tekemiseen. Vastakkain niissä asetettiin muun muassa erilaisia perhemalleja, perinteisiä ja uudempia arvoja sekä lain etuja ja puutteita. Konsessiivi-ilmaisuillakin tuotiin esille epäkohtia. Niitä käytettiin myös erottamaan kaksi asiaa toisistaan, lisähuomion esittämisessä sekä silloin, kun puhuja varautui omassa väitteessään olevaan heikkouteen. Lain vastustajien ja kannattajien välinen ero tuli esille erityisesti käytettyjen kontrastointien ja konsessiivi-ilmausten sisältökokonaisuuksissa. Vaikka kontrasti- ja konsessiivi-ilmaisuilla on vivahde-eroja, niillä on myös paljon yhdistäviä piirteitä, eikä niiden erottaminen toisistaan aina olekaan mielekästä. Kaikkiaan mutta-sanallisten tekstinosien tarkastelu antaa kattavan käsityksen koko lähetekeskustelun sisällöstä. Ilmeisesti mutta-sanalliset ilmaisut ovatkin ilmaisuvoimaisia, monipuolisesti merkityksiä välittäviä ja siten runsaasti käytettyjä neuvottelu- ja väittelytilanteissa.
Asiasanat: kontrasti, konsessiivisuus, mutta-sana, tekstintutkimus, lähetekeskustelu