Öljyshokkien talousvaikutusten heikkeneminen ja ilmiön syyt
LOHTANDER, TERHI (2011)
2011
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21876
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21876
Tiivistelmä
Öljyshokkeja on pidetty merkittävänä tekijänä tiettyjä maailmantalouden ilmiöitä ja taantumia selitettäessä. Muun muassa 1970-luvulla nähdylle stagflaatiolle öljyshokit ovat tarjonneet selityksen. Öljyn hinnanmuutosten talousvaikutukset näyttävät kuitenkin heikentyneen ajan mittaan. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten öljyn hinta vaikuttaa talouteen, miten öljyshokkien talousvaikutukset ovat muuttuneet ja miksi.
Öljyshokeista alettiin ensimmäisen kerran puhua 1970-luvulla. Tuolloin öljyshokin ajateltiin olevan ennen kaikkea tarjonnan häiriöistä johtuva ilmiö ja OPECin tuotannonrajoitusten seuraus. Sittemmin on osoitettu, että öljyshokki voi seurata myös öljyn kysynnän muutoksista. Öljyshokeille on tyypillistä niiden epäsymmetriset talousvaikutukset, mikä tarkoittaa sitä, että öljyn hinnannousu vaikuttaa talouteen voimakkaammin kuin hinnanlasku. Epäsymmetrisyyttä voivat selittää muun muassa talouden sopeutumiskustannukset, toimijoiden epävarmuus tulevaisuudesta, hintojen ja palkkojen jäykkyys alaspäin ja öljyjalosteiden hintojen epäsymmetrisyys.
Uuskeynesiläinen makroteoria soveltuu hyvin öljyn hinnan talousvaikutusten tutkimiseen, sillä se huomioi talouden epätäydellisyydet ja pyrkii selittämään niitä. Tutkielmassa tutustutaan uuskeynesiläiseen teoriaan pohjautuvaan malliin öljyn hinnan vaikutuksesta talouden kehitykseen. Malli osoittaa, että hintojen ja palkkojen jäykkyydellä voi olla merkittävä rooli öljyn hinnan talousvaikutusten selittäjänä. Jäykkyyksien väheneminen voi puolestaan heikentää öljyshokkien vaikutusta.
Muita mahdollisia selityksiä talousvaikutusten heikkenemiselle ovat maailmantalouden öljyintensiteetin heikkeneminen, rahapolitiikan tehostuminen ja sen uskottavuuden parantuminen sekä öljyn hinnan ja dollarin kurssin välisen suhteen muuttuminen. Öljyintensiteetin lasku ei näytä olevan riittävä selitys, sillä vaikka länsimaissa se on kiistämättä laskenut, on kehittyvien maiden öljyintensiteetti kasvussa. Rahapolitiikka näyttää muutuneen tehokkaammaksi ja voi selittää öljyshokkien talousvaikutusten heikkenemisen. Samoin öljyn hinnan ja dollarin kurssin välisessä kausaalisuudessa on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa öljyn hinnannousun voimakkuuteen ja sen vaikutusten välittymiseen.
Asiasanat:öljyshokki, uuskeynesiläinen makroteoria, rahapolitiikka, valuuttakurssit
Öljyshokeista alettiin ensimmäisen kerran puhua 1970-luvulla. Tuolloin öljyshokin ajateltiin olevan ennen kaikkea tarjonnan häiriöistä johtuva ilmiö ja OPECin tuotannonrajoitusten seuraus. Sittemmin on osoitettu, että öljyshokki voi seurata myös öljyn kysynnän muutoksista. Öljyshokeille on tyypillistä niiden epäsymmetriset talousvaikutukset, mikä tarkoittaa sitä, että öljyn hinnannousu vaikuttaa talouteen voimakkaammin kuin hinnanlasku. Epäsymmetrisyyttä voivat selittää muun muassa talouden sopeutumiskustannukset, toimijoiden epävarmuus tulevaisuudesta, hintojen ja palkkojen jäykkyys alaspäin ja öljyjalosteiden hintojen epäsymmetrisyys.
Uuskeynesiläinen makroteoria soveltuu hyvin öljyn hinnan talousvaikutusten tutkimiseen, sillä se huomioi talouden epätäydellisyydet ja pyrkii selittämään niitä. Tutkielmassa tutustutaan uuskeynesiläiseen teoriaan pohjautuvaan malliin öljyn hinnan vaikutuksesta talouden kehitykseen. Malli osoittaa, että hintojen ja palkkojen jäykkyydellä voi olla merkittävä rooli öljyn hinnan talousvaikutusten selittäjänä. Jäykkyyksien väheneminen voi puolestaan heikentää öljyshokkien vaikutusta.
Muita mahdollisia selityksiä talousvaikutusten heikkenemiselle ovat maailmantalouden öljyintensiteetin heikkeneminen, rahapolitiikan tehostuminen ja sen uskottavuuden parantuminen sekä öljyn hinnan ja dollarin kurssin välisen suhteen muuttuminen. Öljyintensiteetin lasku ei näytä olevan riittävä selitys, sillä vaikka länsimaissa se on kiistämättä laskenut, on kehittyvien maiden öljyintensiteetti kasvussa. Rahapolitiikka näyttää muutuneen tehokkaammaksi ja voi selittää öljyshokkien talousvaikutusten heikkenemisen. Samoin öljyn hinnan ja dollarin kurssin välisessä kausaalisuudessa on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa öljyn hinnannousun voimakkuuteen ja sen vaikutusten välittymiseen.
Asiasanat:öljyshokki, uuskeynesiläinen makroteoria, rahapolitiikka, valuuttakurssit