Osakemarkkinoiden hintakuplia selittävät teoriat ja testausmetodit - riittävätkö perinteiset hinnoittelumallit?
STORMI, KATI (2011)
2011
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21875
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21875
Tiivistelmä
Hintakupla, romahdus ja finanssikriisi ovat termejä, jotka esiintyvät usein talousuutisissa. Hintojen kuplamaisella käyttäytymisellä tarkoitetaan prosessia, jossa hinta ensin nousee nopeasti ja tämän jälkeen laskee jyrkästi. Kuplamainen hintakehitys voi muodostua minkä tahansa kohteen ympärille, mutta tässä tutkielmassa keskitytään osakkeiden hintakupliin. Ensimmäiset hintojen kuplamaiset kehitykset on rekisteröity jo 1600-luvulla. Tästä huolimatta ei vieläkään ole saavutettu yhteisymmärrystä siitä, onko kyse hintakuplasta vai hintojen rationaalisesta heilahtelusta.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan osakemarkkinoiden hintakuplia selittäviä teorioita. Tarkastelu lähtee perinteisistä osakkeiden hinnoittelumalleista ja päättyy rationaalisten kuplateorioiden kautta behavioraalisiin kuplateorioihin. Perinteisten hinnoittelumallien perusteella osakemarkkinoiden hintakuplan pitäisi olla tuntematon käsite. Kuplateoria sinällään jää varsin hyödyttömäksi, ellei sen perusteella pystytä luomaan testejä menneiden ja olemassa olevien kuplien tunnistamiseksi. Toinen tämän tutkielman keskeinen tarkoitus onkin tutkia erilaisia kuplien havaitsemiseen tarkoitettuja metodeja. ICT-sektorin osakkeiden hintakehityksen vuosina 1995 – 2000 on usein väitetty olevan esimerkki kuplasta. Tämän tutkielman empiirinen osuus pyrkiikin selvittämään, oliko ICT-sektorilla 1990-luvun lopussa hintakupla vai ei.
Tutkielman perusteella voi tehdä useita johtopäätelmiä. Ensinnäkin kuplia käsittelevä kirjallisuus on huomattavan laaja. Tässä tutkielmassa käydään läpi ainoastaan pieni osa kupliin liittyvästä aineistosta. Toisekseen kuplia selittävät teoriat ovat osittain keskenään ristiriitaisia. Yhtenäistä kaikkien hyväksymää kuplia selittävää teoriaa ei olekaan pystytty tunnistamaan. Kolmanneksi jokaiseen kuplien havaintometodiin liittyy eräs oleellinen ongelma. Oli metodi mikä tahansa, voidaan metodin perusteella havaittu kupla aina torjua tavalla tai toisella. Tällöin metodien antama tulos kuplasta jää aina vaille lopullista varmistusta. Vaikka tutkielman empiirisessä osuudessa käytetty metodi tunnistaa ICT-sektorin hintakehityksen kuplaksi, voidaan tämäkin tulos kumota vasta-argumentilla.
Oleellinen kysymys onkin, milloin metodin antama tulos riittää vakuuttamaan lukijan. Se onko hintakupla todellinen ilmiö vai ei, jää lopulta lukijan itsensä päätettäväksi.
Asiasanat:kupla, romahdus, CAPM, rationaalinen kuplateoria, behavioraalinen kuplateoria
Tässä tutkielmassa tarkastellaan osakemarkkinoiden hintakuplia selittäviä teorioita. Tarkastelu lähtee perinteisistä osakkeiden hinnoittelumalleista ja päättyy rationaalisten kuplateorioiden kautta behavioraalisiin kuplateorioihin. Perinteisten hinnoittelumallien perusteella osakemarkkinoiden hintakuplan pitäisi olla tuntematon käsite. Kuplateoria sinällään jää varsin hyödyttömäksi, ellei sen perusteella pystytä luomaan testejä menneiden ja olemassa olevien kuplien tunnistamiseksi. Toinen tämän tutkielman keskeinen tarkoitus onkin tutkia erilaisia kuplien havaitsemiseen tarkoitettuja metodeja. ICT-sektorin osakkeiden hintakehityksen vuosina 1995 – 2000 on usein väitetty olevan esimerkki kuplasta. Tämän tutkielman empiirinen osuus pyrkiikin selvittämään, oliko ICT-sektorilla 1990-luvun lopussa hintakupla vai ei.
Tutkielman perusteella voi tehdä useita johtopäätelmiä. Ensinnäkin kuplia käsittelevä kirjallisuus on huomattavan laaja. Tässä tutkielmassa käydään läpi ainoastaan pieni osa kupliin liittyvästä aineistosta. Toisekseen kuplia selittävät teoriat ovat osittain keskenään ristiriitaisia. Yhtenäistä kaikkien hyväksymää kuplia selittävää teoriaa ei olekaan pystytty tunnistamaan. Kolmanneksi jokaiseen kuplien havaintometodiin liittyy eräs oleellinen ongelma. Oli metodi mikä tahansa, voidaan metodin perusteella havaittu kupla aina torjua tavalla tai toisella. Tällöin metodien antama tulos kuplasta jää aina vaille lopullista varmistusta. Vaikka tutkielman empiirisessä osuudessa käytetty metodi tunnistaa ICT-sektorin hintakehityksen kuplaksi, voidaan tämäkin tulos kumota vasta-argumentilla.
Oleellinen kysymys onkin, milloin metodin antama tulos riittää vakuuttamaan lukijan. Se onko hintakupla todellinen ilmiö vai ei, jää lopulta lukijan itsensä päätettäväksi.
Asiasanat:kupla, romahdus, CAPM, rationaalinen kuplateoria, behavioraalinen kuplateoria