Kasvua keskellä kirjaamista? Dokumentoinnin merkitys päiväkodissa kasvatushenkilöstön puheessa.
RANTO, ANNI (2011)
RANTO, ANNI
2011
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21872
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21872
Tiivistelmä
Dokumentointi eli kirjaaminen ja tallentaminen lisääntyy yhteiskunnassamme ja on entistä systemaattisempaa. Myös lapsen kasvua, kehitystä ja elämää suunnitellaan, arvioidaan ja dokumentoidaan. Yhteiskunta asettaa monenlaisia toiveita ja vaatimuksia ammatilliselle kasvatukselle. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tavoittelevat lapsille hyvää tulevaisuutta yhdessä vanhempien kanssa.
Tämä tutkimus kohdistui varhaiskasvatuksen ammatillistumiseen, päiväkodissa tapahtuvaan kasvatusdokumentointiin sen yhtenä ulottuvuutena ja kasvatushenkilöstöön dokumentoinnin toteuttajana. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä merkityksiä dokumentointi saa kasvatushenkilökunnan puheessa: Mitä ja miksi dokumentoidaan? Kuka dokumentoi ja ketä varten?
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa oli aineistona yhdeksän kasvattajan teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin yhdessä tamperelaisessa päiväkodissa keväällä 2011 ja tutkimuskohteena oli siellä tapahtuva kasvatusdokumentointi. Aineisto analysoitiin pääasiallisesti sisällönanalyysin keinoin teemoitellen ja tyypitellen sekä diskurssianalyyttistä tarkastelutapaa väljästi hyödyntäen.
Tutkimus osoitti, että dokumentointi on ammatillisen toiminnan väline päiväkodissa. Dokumentointikäytäntöjen yhtenäistäminen tasaa kasvatustyön laatua ja tekee mahdolliseksi johdonmukaisen toiminnan toteutumisen kasvattajien tiimityönä. Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus luonnehtivat kasvatustoimintaa päiväkodissa, ja ne ovat myös dokumentoinnin perusta. Dokumentoinnin avulla kasvattajat tekevät lapsen yksilöllistä kasvua sekä kasvatustyötä näkyväksi itselleen, kasvattajatiimeilleen, erilaisille sidosryhmille ja erityisesti lasten vanhemmille. Kasvatuksen näkyvyys ja läpinäkyvyys auttavat arvioimaan toimintaa ja vahvistavat ammatillisuutta.
Tässä tutkimuksessa kasvatusdokumentoinnille muodostui uusi jaottelu. Päiväkodissa on kolme ensisijaista dokumentointimuotoa: perustaltaan aikuislähtöisempi varhaiskasvatussuunnitelmien dokumentointi ja lapsilähtöisempi kasvun kansioihin dokumentointi sekä lapsikohtaiset havainnointikansiot. Erillisen havainnointien dokumentoinnin tehtävänä on yhdistää varhaiskasvatussuunnitelmien ja kasvun kansioiden kautta välittyvä tieto lapsesta ja lapselta kasvatustoiminnan suunnittelun perustaksi. Dokumentointi on kasvattajalle työn taltioinnin väline ja sen päämerkityksenä on olla kasvatuksen palveluksessa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, päivähoito, päiväkoti, dokumentointi, ammatillistuminen, lapsilähtöisyys, aikuislähtöisyys
Tämä tutkimus kohdistui varhaiskasvatuksen ammatillistumiseen, päiväkodissa tapahtuvaan kasvatusdokumentointiin sen yhtenä ulottuvuutena ja kasvatushenkilöstöön dokumentoinnin toteuttajana. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä merkityksiä dokumentointi saa kasvatushenkilökunnan puheessa: Mitä ja miksi dokumentoidaan? Kuka dokumentoi ja ketä varten?
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa oli aineistona yhdeksän kasvattajan teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin yhdessä tamperelaisessa päiväkodissa keväällä 2011 ja tutkimuskohteena oli siellä tapahtuva kasvatusdokumentointi. Aineisto analysoitiin pääasiallisesti sisällönanalyysin keinoin teemoitellen ja tyypitellen sekä diskurssianalyyttistä tarkastelutapaa väljästi hyödyntäen.
Tutkimus osoitti, että dokumentointi on ammatillisen toiminnan väline päiväkodissa. Dokumentointikäytäntöjen yhtenäistäminen tasaa kasvatustyön laatua ja tekee mahdolliseksi johdonmukaisen toiminnan toteutumisen kasvattajien tiimityönä. Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus luonnehtivat kasvatustoimintaa päiväkodissa, ja ne ovat myös dokumentoinnin perusta. Dokumentoinnin avulla kasvattajat tekevät lapsen yksilöllistä kasvua sekä kasvatustyötä näkyväksi itselleen, kasvattajatiimeilleen, erilaisille sidosryhmille ja erityisesti lasten vanhemmille. Kasvatuksen näkyvyys ja läpinäkyvyys auttavat arvioimaan toimintaa ja vahvistavat ammatillisuutta.
Tässä tutkimuksessa kasvatusdokumentoinnille muodostui uusi jaottelu. Päiväkodissa on kolme ensisijaista dokumentointimuotoa: perustaltaan aikuislähtöisempi varhaiskasvatussuunnitelmien dokumentointi ja lapsilähtöisempi kasvun kansioihin dokumentointi sekä lapsikohtaiset havainnointikansiot. Erillisen havainnointien dokumentoinnin tehtävänä on yhdistää varhaiskasvatussuunnitelmien ja kasvun kansioiden kautta välittyvä tieto lapsesta ja lapselta kasvatustoiminnan suunnittelun perustaksi. Dokumentointi on kasvattajalle työn taltioinnin väline ja sen päämerkityksenä on olla kasvatuksen palveluksessa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, päivähoito, päiväkoti, dokumentointi, ammatillistuminen, lapsilähtöisyys, aikuislähtöisyys