Sosiaalisen tuen yhteys strukturoidulla päiväkirjalla mitattuihin tunteisiin

Abstract

Aikaisempien tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki on yhteydessä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää sosiaalisen tuen yhteyttä strukturoidulla päiväkirjalla mitattuihin tunteisiin. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko sosiaalisella tuella ja stressillä yhteyttä sekä ennustaako stressi sosiaalista tukea ja sosiaalinen tuki stressiä.

Tutkimukseen osallistui 124 iältään 35–45-vuotiasta miestä. Noin kolmasosalla tutkimuksen miehistä oli normaali verenpaine ja lopuilla oli kohonnut verenpaine. Kaikki tutkittavat olivat olleet Tampereen kaupungin 5-vuotisterveystarkastuksissa. Tutkimuksessa keskityttiin läheisiltä ja tuttavilta saadun sosiaalisen tuen määrään ja laatuun. Sosiaalisen tuen ulottuvuuksia mitattiin The Interview Schedule for Social Support -nimisellä haastattelumenetelmällä. Stressitasoa mitattiin stressikyselyllä. Tunteita puolestaan mitattiin strukturoidulla päiväkirjalla.

Sosiaalinen tuki liittyi vähäisempään negatiivisten tunteiden kokemiseen ärtyneisyyden, jännittyneisyyden ja kiireisyyden osalta, mutta se ei ollut yhteydessä kiinnostuneisuuteen. Sosiaalisen tuen ulottuuvuuksista ainoastaan sosiaalisen tuen määrä läheisiltä ja tuttavilta ennusti tunteita: korkeampi sosiaalisen tuen määrä läheisiltä ennusti vähäisempää jännittyneisyyttä ja kiireisyyttä ja korkeampi sosiaalisen tuen määrä tuttavilta ennusti vähäisempää ärtyneisyyttä ja jännittyneisyyttä. Stressi puolestaan ennusti sosiaalisen tuen kokonaispistemäärää niin, että mitä enemmän tutkittava koki stressiä, sitä alhaisempi oli sosiaalisen tuen kokonaispistemäärä. Samaten korkea sosiaalisen tuen kokonaispistemäärä ennusti vähäisempää stressaantuneisuutta. Kun tutkittiin sosiaalisen tuen eri ulottuvuuksien yhteyttä stressitasoon, havaittiin että ainoastaan tuttavilta saadun sosiaalisen tuen laatu ennusti vähäisempää stressaantuneisuutta.

Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimuksia sosiaalisen tuen merkityksellisyydestä hyvinvoinnin kannalta. Psykologin kannattaa hyödyntää sosiaalista tukea monella tapaa työssään erilaisten asiakkaiden kanssa, sillä sosiaalinen tuki oletettavasti lisää yksilön voimavaroja nykyhetkessä sekä myös hoidon päätyttyä. Jos sosiaalinen tuki tuntuu riittämättömältä joko määrällisesti tai laadullisesti, tilannetta voidaan yrittää parantaa erilaisilla keinoilla. Interventiot voidaan suunnata niin, että luodaan uusia tukiverkkoja, vahvistetaan olemassa olevia tai harjoitetaan ihmisiä sosiaalisissa taidoissaan.

Asiasanat:sosiaalinen tuki, tunteet, stressi