Lähdeanalyysi kasvatustieteiden tutkielmista - lähteiden ominaisuudet ja saatavuus Tampereen yliopiston kirjastosta
KEROLA, SANNA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KEROLA, SANNA
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-21Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää kasvatustieteiden opinnäytteissä käytettyjen lähteiden saatavuutta Tampereen yliopiston kirjastosta. Lisäksi tarkastelen lähteiden ominaisuuksia, eli julkaisukieltä, ikää ja aineistotyyppiä. Tarkoituksenani on tuottaa tietoa kirjaston kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden lähteidenkäytöstä sekä siitä, tyydyttävätkö kirjaston kokoelmat heidän tarpeensa.
Toteutin tutkimuksen lähdeanalyysin avulla. Aineistoni koostui Tampereen yliopiston opinnäytteistä, jotka olivat valmistuneet Tampereella ja Hämeenlinnassa sijaitsevilla laitoksilla vuosina 2009–2010. Mukana oli kuusi väitöskirjaa ja 32 pro gradu –tutkielmaa, joissa oli yhteensä lähes 3900 lähdeviitettä. Tarkastin lähteiden saatavuuden kirjaston kokoelmatietokannasta ja elektroniset kokoelmat sisältävästä portaalista. Painetun aineiston osalta tarkastin myös, mistä kirjaston toimipisteistä aineisto oli saatavilla. Merkitsin tiedot saatavuudesta ja ominaisuuksista taulukkolaskentaohjelmaan.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että suurin osa tutkielmissa käytetyistä lähteistä oli saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta. Noin neljä viidestä käytetystä lähteestä kuului kirjaston kokoelmiin joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Kirjaston toimipistekohtaisesta tarkastelusta selviää, että painettujen lähteiden saatavuus oli parempaa Tampereella kuin Hämeenlinnassa riippumatta siitä, kummalla paikkakunnalla tutkielma oli valmistunut. Lähteiden käyttö painottui 2000-luvulla julkaistuihin suomen- ja englanninkielisiin lähteisiin. Kaikkein yleisimmin lähteenä käytetty aineistotyyppi sekä pro graduissa että väitöskirjoissa oli kirja. 79 prosenttia pro gradujen lähteistä ja 75 prosenttia väitöskirjojen lähteistä oli luokiteltavissa kirjoiksi. Lehtiartikkeleiden käyttö lähteinä oli tavallisempaa väitöskirjoissa kuin pro graduissa.
Kun tuloksia vertaillaan muihin lähdeanalyysilla toteutettuihin saatavuustutkimuksiin, voidaan tässä tutkimuksessa selvinneitä saatavuusprosentteja pitää melko hyvinä. Lähteiden ominaisuuksien tarkastelu antoi tietoa, jota on mahdollista hyödyntää kirjaston kokoelmatyössä. Lähdeanalyysia on kritisoitu siitä, että tutkielmien tekijät saattavat turvautua helpoimmin saatavilla oleviin lähteisiin, eivätkä saatavuusprosentit siten anna luotettavaa tietoa kokoelmien laadusta. Jotta saataisiin parempi varmuus Tampereen yliopiston kirjaston kasvatustieteiden kokoelmien laadukkuudesta, voitaisiin toteuttaa uusi lähdeanalyysi sellaisista muissa yliopistoissa valmistuneista tutkielmista, joiden pitäisi olla laadittavissa Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmia käyttäen.
Asiasanat:tieteelliset kirjastot, kokoelmatyö, viiteanalyysi
Toteutin tutkimuksen lähdeanalyysin avulla. Aineistoni koostui Tampereen yliopiston opinnäytteistä, jotka olivat valmistuneet Tampereella ja Hämeenlinnassa sijaitsevilla laitoksilla vuosina 2009–2010. Mukana oli kuusi väitöskirjaa ja 32 pro gradu –tutkielmaa, joissa oli yhteensä lähes 3900 lähdeviitettä. Tarkastin lähteiden saatavuuden kirjaston kokoelmatietokannasta ja elektroniset kokoelmat sisältävästä portaalista. Painetun aineiston osalta tarkastin myös, mistä kirjaston toimipisteistä aineisto oli saatavilla. Merkitsin tiedot saatavuudesta ja ominaisuuksista taulukkolaskentaohjelmaan.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että suurin osa tutkielmissa käytetyistä lähteistä oli saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta. Noin neljä viidestä käytetystä lähteestä kuului kirjaston kokoelmiin joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Kirjaston toimipistekohtaisesta tarkastelusta selviää, että painettujen lähteiden saatavuus oli parempaa Tampereella kuin Hämeenlinnassa riippumatta siitä, kummalla paikkakunnalla tutkielma oli valmistunut. Lähteiden käyttö painottui 2000-luvulla julkaistuihin suomen- ja englanninkielisiin lähteisiin. Kaikkein yleisimmin lähteenä käytetty aineistotyyppi sekä pro graduissa että väitöskirjoissa oli kirja. 79 prosenttia pro gradujen lähteistä ja 75 prosenttia väitöskirjojen lähteistä oli luokiteltavissa kirjoiksi. Lehtiartikkeleiden käyttö lähteinä oli tavallisempaa väitöskirjoissa kuin pro graduissa.
Kun tuloksia vertaillaan muihin lähdeanalyysilla toteutettuihin saatavuustutkimuksiin, voidaan tässä tutkimuksessa selvinneitä saatavuusprosentteja pitää melko hyvinä. Lähteiden ominaisuuksien tarkastelu antoi tietoa, jota on mahdollista hyödyntää kirjaston kokoelmatyössä. Lähdeanalyysia on kritisoitu siitä, että tutkielmien tekijät saattavat turvautua helpoimmin saatavilla oleviin lähteisiin, eivätkä saatavuusprosentit siten anna luotettavaa tietoa kokoelmien laadusta. Jotta saataisiin parempi varmuus Tampereen yliopiston kirjaston kasvatustieteiden kokoelmien laadukkuudesta, voitaisiin toteuttaa uusi lähdeanalyysi sellaisista muissa yliopistoissa valmistuneista tutkielmista, joiden pitäisi olla laadittavissa Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmia käyttäen.
Asiasanat:tieteelliset kirjastot, kokoelmatyö, viiteanalyysi