Lukiolaisten käsitykset itsenäisestä opiskelusta ja siihen liittyvästä tiedonhankinnasta. Fenomenografinen tutkimus
VOUTILAINEN, REETA (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21843
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21843
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkastelee kahden erilaisen abiturienttiryhmän käsityksiä opiskelusta, joka perustuu itsenäiseen tiedonhankintaan ja -käyttöön. Tavoitteena on kuvailla tutkimusjoukossa esiintyvää käsitysten variaatiota ja vertailla niiden eroja eri opetussuunnitelmaa seuraavien ryhmien välillä. Tutkin, mitkä ovat lukio-opiskelijoiden tyypilliset tavat käsittää ja kokea itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvä tiedonhankinta, -arviointi ja -käyttö.
Aineisto on kerätty keväällä 2008 puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Tutkittavat valikoituivat suomalaisen linjan ja kansainvälisen IB-linjan abiturienteista. Yhteensä haastateltiin 18 lukion abiturienttia. Haastattelujen sisällöissä korostuu itsenäistä tiedonhankintaa vaatineet tehtävät, joiden kautta itsenäistä opiskelua lähestytään. Tutkimuksessa on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Aineiston analyysissa on selvitetty, kuinka opiskelijat käsittävät ja kokevat tiedonhankinnan ja -käytön. Fenomenografiselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan tutkimuksen tulokset, käsitykset ja kokemukset ilmiöstä pyritään esittämään kuvailtuina kategorioina.
Käsityskategoriat kuvaavat opiskelijoilla esiintyvää variaatiota käsittää itsenäinen opiskelu tiedonhankinnan, tiedonarvioinnin, tiedonkäytön sekä oppimisen näkökulmista. Tiedonhankinnan näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin neljä tapaa käsittää itsenäiseen opiskeluun liittyvä tiedonhankinta: lähdekeskeinen, web-painotteinen, monipuolinen ja opiskeluun integroituva tiedonhankinnan käsitys. Tiedonarvioinnin näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin kolme tapaa: valikoiva, kriittinen ja vertaileva tiedonarvioinnin käsitys. Tiedonkäytön näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin kolme tapaa: mekaaninen, soveltava ja tiedostava tiedonkäytön käsitys. Oppimisen näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin neljä tapaa: oppiminen aihesisältöjen muistamisena, tiedonhankinta ja opiskelutaitojen oppiminen, oppiminen aihesisältöjen prosessointina ja oppiminen aihesisältöjen ymmärtämisenä. Näiden käsitysten pohjalta on muodostettu ja kuvailtu viisi kokoavaa kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat tutkimusjoukossa esiintyviä erilaisia tapoja käsittää ilmiö, itsenäinen opiskelu: (I) relevanssiarvioiva itsenäinen opiskelu, (II) suorittava itsenäinen opiskelu, (III) web-painotteinen ja tiedostava itsenäinen opiskelu (IV) tutkiva ja kriittinen ote itsenäiseen opiskeluun sekä (V) kokonaisvaltainen itsenäinen opiskelu. Kategorioiden välillä vallitsee hierarkkinen järjestys. Ryhmien välisessä vertailussa selvisi, että suomalaisen linjan opiskelijat sijoittuvat käsityksiltään useammin hierarkialtaan alemman tason kategorioihin ja IB-linjan opiskelijat useammin hierarkialtaan ylemmän tason kategorioihin.
Asiasanat:fenomenografia, itsenäinen opiskelu, käsitykset, lukiolaiset, oppiminen, tiedonarviointi, tiedonhankinta, tiedonkäyttö
Aineisto on kerätty keväällä 2008 puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Tutkittavat valikoituivat suomalaisen linjan ja kansainvälisen IB-linjan abiturienteista. Yhteensä haastateltiin 18 lukion abiturienttia. Haastattelujen sisällöissä korostuu itsenäistä tiedonhankintaa vaatineet tehtävät, joiden kautta itsenäistä opiskelua lähestytään. Tutkimuksessa on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Aineiston analyysissa on selvitetty, kuinka opiskelijat käsittävät ja kokevat tiedonhankinnan ja -käytön. Fenomenografiselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan tutkimuksen tulokset, käsitykset ja kokemukset ilmiöstä pyritään esittämään kuvailtuina kategorioina.
Käsityskategoriat kuvaavat opiskelijoilla esiintyvää variaatiota käsittää itsenäinen opiskelu tiedonhankinnan, tiedonarvioinnin, tiedonkäytön sekä oppimisen näkökulmista. Tiedonhankinnan näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin neljä tapaa käsittää itsenäiseen opiskeluun liittyvä tiedonhankinta: lähdekeskeinen, web-painotteinen, monipuolinen ja opiskeluun integroituva tiedonhankinnan käsitys. Tiedonarvioinnin näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin kolme tapaa: valikoiva, kriittinen ja vertaileva tiedonarvioinnin käsitys. Tiedonkäytön näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin kolme tapaa: mekaaninen, soveltava ja tiedostava tiedonkäytön käsitys. Oppimisen näkökulmasta tunnistettiin ja kuvailtiin neljä tapaa: oppiminen aihesisältöjen muistamisena, tiedonhankinta ja opiskelutaitojen oppiminen, oppiminen aihesisältöjen prosessointina ja oppiminen aihesisältöjen ymmärtämisenä. Näiden käsitysten pohjalta on muodostettu ja kuvailtu viisi kokoavaa kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat tutkimusjoukossa esiintyviä erilaisia tapoja käsittää ilmiö, itsenäinen opiskelu: (I) relevanssiarvioiva itsenäinen opiskelu, (II) suorittava itsenäinen opiskelu, (III) web-painotteinen ja tiedostava itsenäinen opiskelu (IV) tutkiva ja kriittinen ote itsenäiseen opiskeluun sekä (V) kokonaisvaltainen itsenäinen opiskelu. Kategorioiden välillä vallitsee hierarkkinen järjestys. Ryhmien välisessä vertailussa selvisi, että suomalaisen linjan opiskelijat sijoittuvat käsityksiltään useammin hierarkialtaan alemman tason kategorioihin ja IB-linjan opiskelijat useammin hierarkialtaan ylemmän tason kategorioihin.
Asiasanat:fenomenografia, itsenäinen opiskelu, käsitykset, lukiolaiset, oppiminen, tiedonarviointi, tiedonhankinta, tiedonkäyttö