KESKUSTELUTILANTEEN AIKAINEN FRONTAALIASYMMETRIA
KOPONEN, VEERA; LAHTI, JIRI (2011)
KOPONEN, VEERA
LAHTI, JIRI
2011
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21837
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21837
Tiivistelmä
Ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve olla toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Yleisin vuorovaikutuksen muoto on kasvokkainen keskustelutilanne, joka sisältää aktiivisesti keskusteluvuoroa vaihtavan puhujan ja kuuntelijan. Keskustelutilanteen aikana puhujan ja kuuntelijan välisessä vuorovaikutuksessa ilmenee käyttäytymistä, jonka voidaan tulkita ilmentävän lähestymis- ja välttämismotivaatiota. Puhuja- ja kuuntelijarooleihin liittyvää lähestymis- välttämismotivaatiota on tutkittu aiemmin lähinnä ulkoisen käyttäytymisen havainnoinnin kautta, mutta ei juurikaan neurofysiologisilla menetelmillä. Tarkastelimme tutkimuksessamme keskustelutilanteessa ilmenevää lähestymis-välttämismotivaatiota mittaamalla aivojen frontaalialueiden toiminnallista asymmetriaa, niin sanottua frontaaliasymmetriaa, elektroenkefalografialla (EEG). Aiemmissa tutkimuksissa suhteellisesti voimakkaampi vasemmanpuoleinen aktivaatio on liitetty lähestymismotivaatioon ja suhteellisesti voimakkaampi oikeanpuoleinen aktivaatio puolestaan välttämismotivaatioon.
Tutkimuksemme pyrkii ensisijaisesti vastaamaan siihen, liittyykö puhujan ja kuuntelijan roolissa olemiseen erilainen etuotsalohkojen asymmetrinen aktivaatio. Oletuksemme oli, että kuuntelijan rooliin liittyy voimakkaampi vasemmalle etuotsalohkolle painottunut asymmetrinen aktivaatio kuin puhujan rooliin. Toisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, vaikuttaako toisen ihmisen näkeminen keskustelutilanteen aikana tähän asymmetriseen aktivaatioon. Lisäksi tarkastelimme, miten toisen ihmisen näkeminen sekä toisen ihmisen katseen kohteena oleminen vaikuttaa itsetietoisuuteen keskustelutilanteessa. Tutkimuksessamme mittasimme samanaikaisesti kahdelta koehenkilöltä EEG-signaalia vuorovaikutustilanteessa, jossa he istuivat tuoleilla kohtisuoraan toisiaan ja muodostivat yhdessä annettuihin teemoihin liittyviä lauseita. Lauseita muodostettiin kahdessa eri tilanteessa, joista toisessa koehenkilöt näkivät toisensa, ja toisessa heidän välillään oli näköeste.
Tulosten mukaan tilanteissa, joissa koehenkilöt olivat juuri kuunnelleet toisen lausuman sanan ja valmistautuivat siten sanomaan omansa, esiintyi voimakkaammin vasemmalle puolelle painottuvaa aktivaatiota verrattuna tilanteisiin, joissa he olivat juuri puhuneet jonkin sanan. Lisäksi tuloksemme osoittivat koehenkilöiden kiinnittävän enemmän huomiota itseensä tilanteissa, joissa he ovat katsekontaktissa keskustelukumppaninsa kanssa verrattuna tilanteisiin, joissa he eivät näe keskustelukumppaniaan. Näköyhteydellä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta asymmetriseen aktivaatioon. Tutkimuksemme laajentaa keskustelutilanteen tutkimusta neurofysiologisella näkökulmalla osoittaen, että keskustelutilanteessa kuuntelijan rooliin liittyy voimakkaampaa lähestymismotivaatiota ilmentävää etuotsalohkon asymmetristä aktivaatiota kuin puhujan rooliin.
Asiasanat:keskustelutilanne, sosiaalinen vuorovaikutus, lähestymis-välttämiskäyttäytyminen, frontaaliasymmetria
Tutkimuksemme pyrkii ensisijaisesti vastaamaan siihen, liittyykö puhujan ja kuuntelijan roolissa olemiseen erilainen etuotsalohkojen asymmetrinen aktivaatio. Oletuksemme oli, että kuuntelijan rooliin liittyy voimakkaampi vasemmalle etuotsalohkolle painottunut asymmetrinen aktivaatio kuin puhujan rooliin. Toisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, vaikuttaako toisen ihmisen näkeminen keskustelutilanteen aikana tähän asymmetriseen aktivaatioon. Lisäksi tarkastelimme, miten toisen ihmisen näkeminen sekä toisen ihmisen katseen kohteena oleminen vaikuttaa itsetietoisuuteen keskustelutilanteessa. Tutkimuksessamme mittasimme samanaikaisesti kahdelta koehenkilöltä EEG-signaalia vuorovaikutustilanteessa, jossa he istuivat tuoleilla kohtisuoraan toisiaan ja muodostivat yhdessä annettuihin teemoihin liittyviä lauseita. Lauseita muodostettiin kahdessa eri tilanteessa, joista toisessa koehenkilöt näkivät toisensa, ja toisessa heidän välillään oli näköeste.
Tulosten mukaan tilanteissa, joissa koehenkilöt olivat juuri kuunnelleet toisen lausuman sanan ja valmistautuivat siten sanomaan omansa, esiintyi voimakkaammin vasemmalle puolelle painottuvaa aktivaatiota verrattuna tilanteisiin, joissa he olivat juuri puhuneet jonkin sanan. Lisäksi tuloksemme osoittivat koehenkilöiden kiinnittävän enemmän huomiota itseensä tilanteissa, joissa he ovat katsekontaktissa keskustelukumppaninsa kanssa verrattuna tilanteisiin, joissa he eivät näe keskustelukumppaniaan. Näköyhteydellä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta asymmetriseen aktivaatioon. Tutkimuksemme laajentaa keskustelutilanteen tutkimusta neurofysiologisella näkökulmalla osoittaen, että keskustelutilanteessa kuuntelijan rooliin liittyy voimakkaampaa lähestymismotivaatiota ilmentävää etuotsalohkon asymmetristä aktivaatiota kuin puhujan rooliin.
Asiasanat:keskustelutilanne, sosiaalinen vuorovaikutus, lähestymis-välttämiskäyttäytyminen, frontaaliasymmetria