Matkalla äidiksi elämänkulun eri vaiheissa - Ensisynnyttäjien kokemuksia äitiyteen kasvamisesta

Abstract

Tutkimuksen aiheena on äitiyteen kasvaminen ja äitiys oppimiskokemuksena. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko ensisynnyttäjän iällä merkitystä äitiyteen kasvamisessa ja äitiyden kokemisessa ja millainen oppimiskokemus äidiksi tuleminen eri elämänvaiheissa on. Äitiyttä tarkasteltiin elämänkaaripsykologisesta, sosiokulttuurisen ja kokemuksellisen oppimisen sekä merkittävien oppimiskokemusten näkökulmista. Tutkimukseen osallistui kahdeksan iältään 17–23-vuotiasta ja 36–43-vuotiasta äitiä. Äitejä heistä oli tullut 17–21-vuotiaina ja 35–40-vuotiaina. Laadultaan tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin suullisilla elämäkertahaastatteluilla helmi-toukokuussa 2011. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella iän merkitys äidiksi kasvamisessa oli vähäinen eikä iän perusteella voitu määrittää prosessin haastavuutta tai siihen kulunutta aikaa. Nuorten elämään sisältyi kuitenkin enemmän kasvuprosessia haastavia tekijöitä kuin iäkkäämpien elämään. Nuoret äidit sopeutuivat silti lapsen synnyttyä uuteen elämäntilanteeseen suhteellisen helposti, kun iäkkäämmistä osalle sopeutuminen oli työlästä. Tulokset osoittivat, että äidiksi kasvamisessa oleellista oli muutosten hyväksyminen, raskauden aikainen tulevan pohdinta ja tunteiden käsittely, sosiaalinen tuki, sopeutuminen uuteen elämänvaiheeseen ja kiintyminen lapseen. Positiivista kasvua edisti erityisesti vertaistuki ja vaikeutti yksinäisyys.

Tutkimus osoitti, että äidiksi tuleminen on yksi naisen elämän käännekohdista missä iässä tahansa. Se sisältää paljon mahdollisuuksia oppimiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun ja on siten potentiaalinen merkittävä oppimiskokemus. Äitiys toi uusia tietoja, taitoja ja arvoja, muutti tärkeysjärjestystä ja äitiä itseään. Oppiminen edellytti kokemusten reflektointia. Kivulias kasvuprosessi altisti reflektoinnille, minkä seurauksena oppimista tapahtui enemmän kuin helpoksi koetuissa kasvuprosesseissa. Äitiys koettiin merkittävänä oppimiskokemuksena, mutta sen merkittävyys huomattiin vasta ajan myötä. Matkalla äitiyteen fysiologisen seurannan lisäksi tarve psyykkiseen tukeen ja reflektointiin rohkaisuun oli erityisesti nuorilla äideillä, joilla oli niukasti vertaistukea saatavilla ja joiden ystäväpiiri pieneni raskauden myötä.

Asiasanat: äitiys, kasvu, oppiminen, elämänkulku