Toimintolaskennan soveltaminen palvelukeskuksessa. Talouspalvelukeskuksen laskutusyksikölle laadittu laskentamalli ja sen vaikutustekijät.
NYMAN, ANNA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NYMAN, ANNA
2011
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-10Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli laatia toimintolaskentaa soveltava laskentamalli erään talouspalvelukeskuksen laskutuspalveluiden kustannuslaskentaa varten. Samalla tavoitteena oli selvittää kontingenssiteoriaa soveltavan lähestymistavan avulla, mitkä tutkimuskohteen tilannetekijät vaikuttavat toimintolaskennan soveltamiseen ja miten vaikutukset näkyvät laskentamallin rakenteellisissa ominaisuuksissa.
Tutkielman toteutus koostui kahdesta työvaiheesta eli tiedonkeruusta ja käytännön kehittämistyöstä. Tiedonkeruun aikana perehdyttiin toisaalta toimintolaskentaan ja toisaalta tutkimuskohteena olevan palvelukeskuksen olosuhteisiin. Laskentamalliin vaikuttavien tilannetekijöiden tunnistamiseksi tutkimuskohdetta tarkasteltiin kontingenssiteoriassa vakiintuneiden kategorioiden eli organisaation strategiaan, rakenteeseen, teknologiaan sekä ympäristöön liittyvien tekijöiden kannalta. Tämän analyysin tuloksena tunnistettiin lukuisia potentiaalisia vaikutustekijöitä.
Käytännön kehittämistyön eli varsinaisen laskentamallin laadinnan tutkielman tekijä toteutti yhteistyössä talouspalvelukeskuksen toimijoiden kanssa. Tutkielmassa kuvattiin tämän laadintaprosessin keskeiset vaiheet sekä sen tuloksena oleva laskentamalli. Laadittua konstruktiota verrattiin toimintolaskentajärjestelmille asetettuihin edellytyksiin, ja ominaisuuksien suhteen tehtyjä valintoja tarkasteltiin niihin vaikuttaneiden kontingenssitekijöiden kannalta.
Tavoiteasetannan perusteella tutkielmaa luonnehdittiin kehittämistutkimukseksi, johon liittyy myös konstruktivistisiin tutkimuksiin yhdistettyjä pyrkimyksiä. Laaditun laskentamallin talouspalvelukeskuksessa saaman palautteen, aiotun jatkokäytön sekä kehittämistyön muiden tulosten perusteella tutkielma saavutti tavoitteensa kehittämistutkimuksena. Toimintolaskennan konstruktiona laskentamalli todettiin sangen kapeaksi sovellukseksi. Tästä huolimatta konstruktivistinen ulottuvuus ei jäänyt täysin toteutumatta: kontingenssiteorian avulla tunnistettiin vaikutustekijöitä, jotka sekä vaikuttivat laskentamallin rakenteellisiin ominaisuuksiin että selittivät myönnytyksiä, joita tehtiin toimintolaskennan teoriaan nähden. Lisäksi tunnistetut kontingenssitekijät kommentoivat aikaisempia kontingenssiteoreettisia tutkimuksia ja nostivat esille erään tekijän, asiakasnäkökulman, joka on aikaisemmissa tutkimuksissa jäänyt huomiotta. Nimeämällä konkreettisia toimintolaskennan soveltamiseen vaikuttaneita tekijöitä tutkielma osoittaa tapausesimerkkinä mahdollisia viitteitä myös muiden palvelukeskusten kustannuslaskentaan liittyvistä erityispiirteistä.
Asiasanat:toimintolaskenta, kontingenssiteoria, palvelukeskukset
Tutkielman toteutus koostui kahdesta työvaiheesta eli tiedonkeruusta ja käytännön kehittämistyöstä. Tiedonkeruun aikana perehdyttiin toisaalta toimintolaskentaan ja toisaalta tutkimuskohteena olevan palvelukeskuksen olosuhteisiin. Laskentamalliin vaikuttavien tilannetekijöiden tunnistamiseksi tutkimuskohdetta tarkasteltiin kontingenssiteoriassa vakiintuneiden kategorioiden eli organisaation strategiaan, rakenteeseen, teknologiaan sekä ympäristöön liittyvien tekijöiden kannalta. Tämän analyysin tuloksena tunnistettiin lukuisia potentiaalisia vaikutustekijöitä.
Käytännön kehittämistyön eli varsinaisen laskentamallin laadinnan tutkielman tekijä toteutti yhteistyössä talouspalvelukeskuksen toimijoiden kanssa. Tutkielmassa kuvattiin tämän laadintaprosessin keskeiset vaiheet sekä sen tuloksena oleva laskentamalli. Laadittua konstruktiota verrattiin toimintolaskentajärjestelmille asetettuihin edellytyksiin, ja ominaisuuksien suhteen tehtyjä valintoja tarkasteltiin niihin vaikuttaneiden kontingenssitekijöiden kannalta.
Tavoiteasetannan perusteella tutkielmaa luonnehdittiin kehittämistutkimukseksi, johon liittyy myös konstruktivistisiin tutkimuksiin yhdistettyjä pyrkimyksiä. Laaditun laskentamallin talouspalvelukeskuksessa saaman palautteen, aiotun jatkokäytön sekä kehittämistyön muiden tulosten perusteella tutkielma saavutti tavoitteensa kehittämistutkimuksena. Toimintolaskennan konstruktiona laskentamalli todettiin sangen kapeaksi sovellukseksi. Tästä huolimatta konstruktivistinen ulottuvuus ei jäänyt täysin toteutumatta: kontingenssiteorian avulla tunnistettiin vaikutustekijöitä, jotka sekä vaikuttivat laskentamallin rakenteellisiin ominaisuuksiin että selittivät myönnytyksiä, joita tehtiin toimintolaskennan teoriaan nähden. Lisäksi tunnistetut kontingenssitekijät kommentoivat aikaisempia kontingenssiteoreettisia tutkimuksia ja nostivat esille erään tekijän, asiakasnäkökulman, joka on aikaisemmissa tutkimuksissa jäänyt huomiotta. Nimeämällä konkreettisia toimintolaskennan soveltamiseen vaikuttaneita tekijöitä tutkielma osoittaa tapausesimerkkinä mahdollisia viitteitä myös muiden palvelukeskusten kustannuslaskentaan liittyvistä erityispiirteistä.
Asiasanat:toimintolaskenta, kontingenssiteoria, palvelukeskukset