TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄINEN PALAUTE: TAVOISTA, TOIVEISTA JA MERKITYKSESTÄ Työntekijöiden kokemuksia ja käsityksiä heidän keskinäisestä työhön liittyvästä palautteestaan

Abstract

Palautteen merkitys työyhteisöissä on selkeä. Palautteen kautta työntekijät saavat tietoa omasta toiminnastaan sekä työnsä tuloksista. On havaittu, että henkilökohtainen palaute on erittäin tärkeää työntekijöille. Yleisesti nähdään, että työyhteisössä palautetta antavat etenkin esimiehet alaisilleen. Kuitenkin voidaan olettaa, että palautetta esiintyy myös työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tässä kontekstissa ilmenevää palautetta ei ole tutkittu erityisen kattavasti, vaikka sille voidaan nähdä monipuolisia mahdollisuuksia työntekijän ja koko työyhteisön kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia heidän keskinäisestä työhön liittyvästä palautteestaan. Tutkimus käsittelee palautetapoja, toiveita palautteelle sekä palautteen merkityksiä etenkin kehittymisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista.

Tutkimuksen aineisto kerättiin pirkanmaalaisen keskisuuren yrityksen henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella. Lomake muodostettiin kvantitatiivista tutkimusnäkökulmaa noudattaen ja se sisältää sekä asteikollisia että avoimia kysymyksiä. Näin pystyttiin parhaiten mahdollistamaan tämän tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaisen tiedon hankkiminen. Tutkimukseen osallistui 62 työntekijää.

Tämän tutkimuksen perusteella työtovereilta saatava palaute on työntekijöille tärkeää. Työntekijöiden keskinäinen palaute on heidän käsitystensä mukaan parhaimmillaan rakentavaa ja kehittävää, jolla pyritään nostamaan esiin virheitä sekä parantamaan toimintaa. Tästä huolimatta, työntekijät antavat toisilleen lähinnä myönteistä palautetta. Tutkimuksessa ilmenikin kielteisen palautteen antamisen ja vastaanottamisen hankaluus. Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden keskinäinen palaute on tärkeä tekijä työssä oppimisessa ja kehittymisessä. Lisäksi palaute lisää yleisesti työtyytyväisyyttä kannustamalla sekä mahdollistamalla työssä kehittymistä. Työntekijät kokevat, että palautteen lisääminen voisi parantaa ilmapiiriä lisäämällä avoimuutta sekä luottamusta työtoverien keskuudessa. Tutkimuksen perusteella työntekijät ovat halukkaita ottamaan enemmän vastuuta työyhteisön palautteesta, ja suhtautuvat yleisesti hyvin myönteisesti keskinäisen palautteen kehittämiseen. Kokonaisuudessaan tutkimuksen perusteella työntekijöiden keskinäistä palautetta lisäämällä ja kehittämällä voitaisiin saavuttaa myönteisiä vaikutuksia niin yksilö- kuin organisaatiotason työhyvinvoinnissa.

Asiasanat:palaute, työntekijöiden keskinäinen palaute, palaute työyhteisössä, työntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus, työhyvinvointi, työssä kehittyminen, työilmapiiri, työtyytyväisyys, vertaispalaute