Tunteiden rooli taloudellisessa käyttäytymisessä
KIVELÄ, MINNA (2011)
KIVELÄ, MINNA
2011
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-09-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21805
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21805
Tiivistelmä
Rationaalisuus ja Homo economicus ovat juurtuneet taloustieteisiin ihmisten käyttäytymistä määrittelevinä käsitteinä. Itsekäs oman hyödyn tavoittelu on kyseenalaistettu jo pitkään muissa tieteenaloissa, ja sen rinnalla sekä tilalla on nähty muita ihmisten käyttäytymistä ohjaavia insentiivejä. Taloudelliset mallit ja teoriat onnistuvat normatiivisesti, mutta deskriptiivisesti jättävät paljon selittämättä. Havainnot todellisuudesta, erilaiset anomaliat ja selittämättömät ilmiöt osoittavat kiistattomasti rationaalisuusoletuksen puutteellisuuden eikä taloustiede voi enää nojata pelkästään ihmisten horjumattomaan järkiperäisyyteen ja itsekkyyteen. Tunteet ohjaavat ihmisten käyttäytymistä, ja vaikka taloustieteissä tämä relaatio on myönnetty, se on kuitenkin täysin sivuutettu. Mikä ohjaa ihmisten käyttäytymistä? Vaikuttavatko tunteet ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon? Onko tunteiden mallintaminen mahdollista?
Taloustieteissä on hiljalleen alettu myöntää, että mallit eivät kykene tyydyttävästi selittämään merkittävää osaa havaituista valinnoista. Behavioraalinen taloustiede ja neurotaloustiede ovat edelläkävijöitä aikamme murroksessa; taloustieteen on edelleen pysyttävä pedanttina tieteenalana, mutta pyrittävä laajempaan selitysvoimaan. Laajemman selitysvoiman saavuttamiseksi on alettava huomioimaan yhä kattavammin tekijöitä ihmisten päätöksenteon takana.
Tavoitteeni on empiiristen näyttöjen avulla osoittaa rationaalisuuden paikkansapitämättömyys. Ei välttämättä sen täydellistä epäonnistumista, mutta sen merkittävä vajavaisuus. Pyrin osoittamaan olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimusten avulla tunteiden todella olevan merkittävä vaikutin ihmisten taloudellisessa päätöksenteossa. Tulevaisuuden haaste on tunteiden sisällyttäminen yhä laajemmin taloustieteisiin ja taloudelliseen mallintamiseen. Tiede ei etene suurin harppauksin, mutta tavoitteeni on koota tunteisiin ja talouteen liittyvää kirjallisuutta yhteen ja osoittaa, että askeleita on alettava ottaa.
Asiasanat:Rationaalisuus, Homo economicus, käyttäytymisperustainen taloustiede, välittömät emootiot, odotetut emootiot, neurotaloustiede
Taloustieteissä on hiljalleen alettu myöntää, että mallit eivät kykene tyydyttävästi selittämään merkittävää osaa havaituista valinnoista. Behavioraalinen taloustiede ja neurotaloustiede ovat edelläkävijöitä aikamme murroksessa; taloustieteen on edelleen pysyttävä pedanttina tieteenalana, mutta pyrittävä laajempaan selitysvoimaan. Laajemman selitysvoiman saavuttamiseksi on alettava huomioimaan yhä kattavammin tekijöitä ihmisten päätöksenteon takana.
Tavoitteeni on empiiristen näyttöjen avulla osoittaa rationaalisuuden paikkansapitämättömyys. Ei välttämättä sen täydellistä epäonnistumista, mutta sen merkittävä vajavaisuus. Pyrin osoittamaan olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimusten avulla tunteiden todella olevan merkittävä vaikutin ihmisten taloudellisessa päätöksenteossa. Tulevaisuuden haaste on tunteiden sisällyttäminen yhä laajemmin taloustieteisiin ja taloudelliseen mallintamiseen. Tiede ei etene suurin harppauksin, mutta tavoitteeni on koota tunteisiin ja talouteen liittyvää kirjallisuutta yhteen ja osoittaa, että askeleita on alettava ottaa.
Asiasanat:Rationaalisuus, Homo economicus, käyttäytymisperustainen taloustiede, välittömät emootiot, odotetut emootiot, neurotaloustiede