Vanhusten palveluiden ulkoistamiseen vaikuttavat tekijät
HOLOPAINEN, TUIJA-PÄIVI (2011)
2011
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21803
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21803
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ulkoistamispäätöksiin vanhusten palvelutuotannossa julkisella sektorilla. Tutkimuksessa halutaan selvittää kunnan vanhusten palveluiden ulkoistamiseen vaikuttavia tekijöitä kuntapäättäjän, vanhusten palveluista virkavastuussa olevan johtajan, näkökulmasta.
Teoreettisen viitekehyksen raamit rakentuvat vanhusten palveluiden päätöksenteon tuottamismuotojen tarkastelusta ja siitä, kuinka se johtaa ensinnäkin palveluiden tuottamiseen omana toimintana ja toisaalta ulkoistettujen palveluiden vaihtoehtoihin. Tässä tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti kuntapäättäjien ulkoistamispäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin neljän kokonaisuuden kautta. Kuntapäättäjän mielipiteitä kartoitetaan kuntatyönantajan, kustannusvaikuttavuuden, kuntalaisen ja kuntapäättäjän omalta kannalta.
Sähköpostin kautta lähetetty kyselytutkimus tehtiin ajalla 22.9.–20.10.2010 ja kohdistettiin Suomen 324 mannerkuntien ja kaupunkien vanhusten palveluja tuottavien yksiköiden päätöksentekijöihin, jolloin odotettiin saatavan edustava otos koko maata ajatellen. Tutkimuksen lopulliseksi otoskooksi tuli 114 ja vastausprosentiksi 35,5.
Saatujen tulosten perusteella vastaajan profiiliksi muotoutui 51,2-vuotias nainen, jonka virka-asema oli vanhusten palveluiden johtaja tai päällikkö. Palveluvuosia hänellä oli kunnalla 20–29 vuotta ja keskimääräinen nykyisessä tehtävässä toimimisaika oli 6,1 vuotta. Hän suhtautuu jokseenkin tai täysin myönteisesti vanhusten palveluiden ulkoistamiseen. Vastauksia tuli kaikenkokoisista kunnista, mutta eniten alle 5 000 asukkaan kunnista.
Kuntatyönantajan näkökulmasta tutkimuksessa korostuivat tärkeinä ulkoistamiseen vaikuttavina tekijöinä palveluiden luotettavuuden merkittävyys ja laadun seurannan parantuminen. Ulkoistamispäätöksissä luotettavuus- ja laatutekijöitä käytettiin kuitenkin tulosten perusteella harvoin.
Yleistäen tutkimuksen perustella voidaan lausua, että pienissä kunnissa kuntapäättäjät näkevät, että ulkoistamisella voidaan vaikuttaa työvoiman saantiin omaan palveluntuotantoon. Keskisuurissa kunnissa ulkoistuksilla ei näyttäisi olevan selvää vaikutusta. Suurissa kunnissa kuntapäättäjien mielestä ulkoistusten vaikutuksista oman palvelutuotannon työvoiman saatavuuteen on vaikea ottaa kantaa.
Kuntapäättäjien vastaukset kustannusvaikuttavuuteen liittyvistä kysymyksistä antavat viitteellisiä tuloksia siitä, että vanhusten palveluita ulkoistettaessa tavoitellaan kustannussäästöjä ja varojen parempaa hallintaa, palveluiden tuottamisen tehostumista siten, että tuottavuutta voidaan mitata. Siitä, millaiset palveluiden tuottamisyksiköt ovat kustannustehokkaita, ei vastaajilla näyttäisi olevan selkeää kuvaa. Tässä tutkimusaineistossa eri-ikäisten, eripituisen kunnallisalan kokemuksen omaavien ja erikokoisten kuntien päättäjien osalta nähdään, että yli puolet kaikista kuntapäättäjistä piti tärkeänä seikkana sitä, että ulkoistamisella pystytään hallitsemaan varojen käyttöä vanhusten palveluiden tuotteistamisella. Lisäksi näiden tulosten perusteella voidaan lausua, että riippumatta iästä kuntapäättäjät ovat hyvin yksimielisiä siitä, että määräajoin toistettavat kilpailutukset lisäävät ulkoistettujen vanhusten palveluiden laatua.
Kuntalaisen näkökulmasta tutkimuksen enemmistö erikokoisten kuntien päättäjistä piti tärkeänä tekijänä ulkoistamisen mahdollistamaa joustavuutta palveluiden saamisessa. Hämmentävää tuloksessa oli, että vain niukka enemmistö eri-ikäisistä kuntien päättäjistä nosti tasapuolisuuden palveluiden saamisessa tärkeäksi tekijäksi, kun lopuista vastaajista suurin osa ikään katsomatta ilmoitti, että asiaan on vaikea ottaa kantaa. Kuntalaisen näkökulman tuloksista voidaan lausua yleistäen, että enemmistö keskisuurten ja suurten kuntien päättäjistä pitivät myönteisen ilmapiirin vaikutusta tärkeänä päätöksenteossa. Tämän perusteella voidaan todeta, että kuntien ja kaupunkien sisällä tarvitaan lisää keskustelua vanhusten palveluiden tuottamismuodoista, järjestämistavoista, arvovalinnoista ja kustannusvaikuttavuudesta.
Yleistettävä tutkimuksen tulos saatiin, kun tarkasteltiin erikokoisten kuntapäättäjien näkemyksistä siitä, kuinka tärkeänä he pitävät palveluntuottajien löytymisen helppoutta. Suurten kuntien osalta selkeä enemmistö vastaajista piti palvelutuottajien löytymisen helppoutta tärkeänä tekijänä ulkoistamispäätöksissä. Suurten paikkakuntien monipuolinen palveluiden tarjonta on yleisempää ja usein on mahdollista löytää palvelut vaihtoehtoisten palvelutuottajien joukosta. Pienten ja keskisuurten kuntien osalta vaihtoehtoisia palvelutuottajia joko on tai ei; mahdollisuudet ovat rajoitetummat. Näiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että kuntapäättäjät näkevät monipuolisen palvelutuotannon olevan tulevaisuutta, mutta rinnalle tarvitaan edelleen omaa tuotantoa. Työnjako eri toimijoiden välillä tulee vaatimaan täsmennyksiä ja palveluiden ulkoistamisprosessit selkeämpiä kuvauksia. Lisää taitoa tarvitaan niin hankinta- kuin kilpailutusosaamisessa.
Asiasanat:vanhukset, julkiset palvelut, ulkoistaminen
Teoreettisen viitekehyksen raamit rakentuvat vanhusten palveluiden päätöksenteon tuottamismuotojen tarkastelusta ja siitä, kuinka se johtaa ensinnäkin palveluiden tuottamiseen omana toimintana ja toisaalta ulkoistettujen palveluiden vaihtoehtoihin. Tässä tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti kuntapäättäjien ulkoistamispäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin neljän kokonaisuuden kautta. Kuntapäättäjän mielipiteitä kartoitetaan kuntatyönantajan, kustannusvaikuttavuuden, kuntalaisen ja kuntapäättäjän omalta kannalta.
Sähköpostin kautta lähetetty kyselytutkimus tehtiin ajalla 22.9.–20.10.2010 ja kohdistettiin Suomen 324 mannerkuntien ja kaupunkien vanhusten palveluja tuottavien yksiköiden päätöksentekijöihin, jolloin odotettiin saatavan edustava otos koko maata ajatellen. Tutkimuksen lopulliseksi otoskooksi tuli 114 ja vastausprosentiksi 35,5.
Saatujen tulosten perusteella vastaajan profiiliksi muotoutui 51,2-vuotias nainen, jonka virka-asema oli vanhusten palveluiden johtaja tai päällikkö. Palveluvuosia hänellä oli kunnalla 20–29 vuotta ja keskimääräinen nykyisessä tehtävässä toimimisaika oli 6,1 vuotta. Hän suhtautuu jokseenkin tai täysin myönteisesti vanhusten palveluiden ulkoistamiseen. Vastauksia tuli kaikenkokoisista kunnista, mutta eniten alle 5 000 asukkaan kunnista.
Kuntatyönantajan näkökulmasta tutkimuksessa korostuivat tärkeinä ulkoistamiseen vaikuttavina tekijöinä palveluiden luotettavuuden merkittävyys ja laadun seurannan parantuminen. Ulkoistamispäätöksissä luotettavuus- ja laatutekijöitä käytettiin kuitenkin tulosten perusteella harvoin.
Yleistäen tutkimuksen perustella voidaan lausua, että pienissä kunnissa kuntapäättäjät näkevät, että ulkoistamisella voidaan vaikuttaa työvoiman saantiin omaan palveluntuotantoon. Keskisuurissa kunnissa ulkoistuksilla ei näyttäisi olevan selvää vaikutusta. Suurissa kunnissa kuntapäättäjien mielestä ulkoistusten vaikutuksista oman palvelutuotannon työvoiman saatavuuteen on vaikea ottaa kantaa.
Kuntapäättäjien vastaukset kustannusvaikuttavuuteen liittyvistä kysymyksistä antavat viitteellisiä tuloksia siitä, että vanhusten palveluita ulkoistettaessa tavoitellaan kustannussäästöjä ja varojen parempaa hallintaa, palveluiden tuottamisen tehostumista siten, että tuottavuutta voidaan mitata. Siitä, millaiset palveluiden tuottamisyksiköt ovat kustannustehokkaita, ei vastaajilla näyttäisi olevan selkeää kuvaa. Tässä tutkimusaineistossa eri-ikäisten, eripituisen kunnallisalan kokemuksen omaavien ja erikokoisten kuntien päättäjien osalta nähdään, että yli puolet kaikista kuntapäättäjistä piti tärkeänä seikkana sitä, että ulkoistamisella pystytään hallitsemaan varojen käyttöä vanhusten palveluiden tuotteistamisella. Lisäksi näiden tulosten perusteella voidaan lausua, että riippumatta iästä kuntapäättäjät ovat hyvin yksimielisiä siitä, että määräajoin toistettavat kilpailutukset lisäävät ulkoistettujen vanhusten palveluiden laatua.
Kuntalaisen näkökulmasta tutkimuksen enemmistö erikokoisten kuntien päättäjistä piti tärkeänä tekijänä ulkoistamisen mahdollistamaa joustavuutta palveluiden saamisessa. Hämmentävää tuloksessa oli, että vain niukka enemmistö eri-ikäisistä kuntien päättäjistä nosti tasapuolisuuden palveluiden saamisessa tärkeäksi tekijäksi, kun lopuista vastaajista suurin osa ikään katsomatta ilmoitti, että asiaan on vaikea ottaa kantaa. Kuntalaisen näkökulman tuloksista voidaan lausua yleistäen, että enemmistö keskisuurten ja suurten kuntien päättäjistä pitivät myönteisen ilmapiirin vaikutusta tärkeänä päätöksenteossa. Tämän perusteella voidaan todeta, että kuntien ja kaupunkien sisällä tarvitaan lisää keskustelua vanhusten palveluiden tuottamismuodoista, järjestämistavoista, arvovalinnoista ja kustannusvaikuttavuudesta.
Yleistettävä tutkimuksen tulos saatiin, kun tarkasteltiin erikokoisten kuntapäättäjien näkemyksistä siitä, kuinka tärkeänä he pitävät palveluntuottajien löytymisen helppoutta. Suurten kuntien osalta selkeä enemmistö vastaajista piti palvelutuottajien löytymisen helppoutta tärkeänä tekijänä ulkoistamispäätöksissä. Suurten paikkakuntien monipuolinen palveluiden tarjonta on yleisempää ja usein on mahdollista löytää palvelut vaihtoehtoisten palvelutuottajien joukosta. Pienten ja keskisuurten kuntien osalta vaihtoehtoisia palvelutuottajia joko on tai ei; mahdollisuudet ovat rajoitetummat. Näiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että kuntapäättäjät näkevät monipuolisen palvelutuotannon olevan tulevaisuutta, mutta rinnalle tarvitaan edelleen omaa tuotantoa. Työnjako eri toimijoiden välillä tulee vaatimaan täsmennyksiä ja palveluiden ulkoistamisprosessit selkeämpiä kuvauksia. Lisää taitoa tarvitaan niin hankinta- kuin kilpailutusosaamisessa.
Asiasanat:vanhukset, julkiset palvelut, ulkoistaminen