Johdan syvältä, siis kehityn? - Laadullinen analyysi syväjohtamisen vaikutuksista
VALLI, LAURA (2011)
2011
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21802
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21802
Tiivistelmä
Puolustusvoimilla on 2000-luvun alusta käytetty johtamisen kehittämisessä tukena transformationaaliseen johtamiseen pohjautuvaa syväjohtamisen mallia. Syväjohtaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan tietynlaisella johtamis-käyttäytymisellä eli niin sanotuilla syväjohtamisen kulmakivillä, saadaan aikaiseksi haluttuja vaikutuksia, kuten tyytyväisyyttä, tehokkuutta ja yrittämisen halua. Puolustusvoimien organisaatiomuutoksen lähestyessä ja säästötarpeen lisääntyessä tehokkuusvaatimus on erityisen tarkastelun kohteena.
Tutkimuksen päätehtävänä on ymmärtää syväjohtamisen merkitystä Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvien kouluttajien johtamisen kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksella kartoitetaan syväjohtamisen ulottuvuuksien käyttökelpoisuutta suhteessa johtamisen kehittämisprosessiin.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen analyysi, jossa abduktiivisen päättelyn kautta vertaillaan syväjohtamisen mallia ja analyysistä nousevien uusien ilmiöiden välistä suhdetta. Tällä verrataan teorian ja todellisuuden vastaavuutta syväjohtamisen käytön ja johtamisen kehittämisen osalta. Tutkimus on toteutettu Merivoimien joukkoyksikössä Uudenmaan Prikaatissa. Tutkimusaineiston on kerätty avoimilla kyselylomakkeilla varusmiesten johtajakoulutuksesta vastaavan aliupseerikoulun (Amfibieskolan) kouluttajilta, joilla on vähintään vuoden kouluttajakokemus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että syväjohtamisen mallia ja sen tarjoamia työkaluja ei sellaisenaan käytetä kouluttajien johtamisen kehittämisprosessissa. Lisäksi analyysissä ilmeni, että johdettavat varusmiehet ovat kouluttajille tärkein toiminnan ja sen kehittämisen kannustin. Tätä vaihtoehtoista syväjohtamisen lähestymistapaa kutsutaan tutkimustulosten valossa johtajuuden tiimalasiksi.
Syväjohtamisen malli tunnetaan kouluttajien keskuudessa, mutta sen konkreettinen käyttö kehittämisprosesseissa ei toteudu mallin palautejärjestelmäksi luodun johtajaprofiilin avulla. Kouluttajat kehittävät omaa toimintaansa vaihtelevien käytäntöjen kautta. Tutkimustulokset antavat aihetta lisätutkimukselle aikaan, paikkaan ja nykyhetken vaatimuksiin sopivien palautejärjestelmien kehittämiseksi. Tehokkuus-ajattelua lienee tutkimustulosten valossa syytä tarkastella uudelleen.
Asiasanat:Syväjohtaminen, Muutos, Kehittyminen, Johtajuuden tiimalasi
Tutkimuksen päätehtävänä on ymmärtää syväjohtamisen merkitystä Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvien kouluttajien johtamisen kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksella kartoitetaan syväjohtamisen ulottuvuuksien käyttökelpoisuutta suhteessa johtamisen kehittämisprosessiin.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen analyysi, jossa abduktiivisen päättelyn kautta vertaillaan syväjohtamisen mallia ja analyysistä nousevien uusien ilmiöiden välistä suhdetta. Tällä verrataan teorian ja todellisuuden vastaavuutta syväjohtamisen käytön ja johtamisen kehittämisen osalta. Tutkimus on toteutettu Merivoimien joukkoyksikössä Uudenmaan Prikaatissa. Tutkimusaineiston on kerätty avoimilla kyselylomakkeilla varusmiesten johtajakoulutuksesta vastaavan aliupseerikoulun (Amfibieskolan) kouluttajilta, joilla on vähintään vuoden kouluttajakokemus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että syväjohtamisen mallia ja sen tarjoamia työkaluja ei sellaisenaan käytetä kouluttajien johtamisen kehittämisprosessissa. Lisäksi analyysissä ilmeni, että johdettavat varusmiehet ovat kouluttajille tärkein toiminnan ja sen kehittämisen kannustin. Tätä vaihtoehtoista syväjohtamisen lähestymistapaa kutsutaan tutkimustulosten valossa johtajuuden tiimalasiksi.
Syväjohtamisen malli tunnetaan kouluttajien keskuudessa, mutta sen konkreettinen käyttö kehittämisprosesseissa ei toteudu mallin palautejärjestelmäksi luodun johtajaprofiilin avulla. Kouluttajat kehittävät omaa toimintaansa vaihtelevien käytäntöjen kautta. Tutkimustulokset antavat aihetta lisätutkimukselle aikaan, paikkaan ja nykyhetken vaatimuksiin sopivien palautejärjestelmien kehittämiseksi. Tehokkuus-ajattelua lienee tutkimustulosten valossa syytä tarkastella uudelleen.
Asiasanat:Syväjohtaminen, Muutos, Kehittyminen, Johtajuuden tiimalasi