Me vastaan he - silti se on yhteinen pelimme. Yhteisöllisyys ja erottautuminen englantilaisissa jalkapallofanzineissa.
PARTANEN, JOONAS (2011)
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21791
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21791
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni yhteisöllisyyden ja erottautumisen rakentumista englantilaisissa jalkapallofanzineissa. Pyrin tarkastelemaan millaista yhteisöllisyyttä ja erottautumista julkaisuissa on, ja millä tavalla sitä tuotetaan. Tarkoituksenani on antaa myös mahdollisimman kattava kuva fanzinejournalismin ominaispiirteistä ja fanzinekulttuurista.
Tutkimusaineistonani toimii kaksi pitkäikäistä Manchester Unitedin fanzinea, United We Stand ja Red Issue. Olen valinnut kummastakin lehdestä kolme numeroa, jotka ovat ilmestyneet syksyn 2007 ja syksyn 2009 välisenä aikana. Lähestyn aineistoani fanzinejen historian, fanzineihin ja faniuteen liitetyn alakulttuuriulottuvuuden, vaihtoehtojournalismitutkimuksen sekä faniuteen olennaisen osana kuuluvien yhteisöllisyyden ja erottautumisen kautta. Fanzinet ovat omalaatuisia ja journalistisesti valtavirrasta hyvin paljon poikkeavia julkaisuja niin ulkoasullisesti kuin sisällöllisestikin.
Tutkimusmenetelmäni on laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin yhteensä kuudesta lehdestä jokaisen jutun. Jaottelin ne mahdollisen me vastaan he -vaikutelman perusteella erilaisiin yhteisöllisyyden ja erottautumisen kategorioihin. Tein myös pienen määrällisen analyysin erilaisista yhteisöllisyyksistä ja erottautumisista, mutta tutkimukseni pääpaino on laadullisessa otteessa – havainnollistan esimerkkien avulla, miten nuo yhteisöllisyydet ja erottautumiset käytännössä ilmenevät.
Tutkimukseni mukaan yhteisöllisyys oman seuran kanssa on leimaavin piirre fanzineille. Kokonaisuutena aineistossa on kuitenkin enemmän erottautumista kuin yhteisöllisyyttä. Muista seuroista, muiden seurojen kannattajista, auktoriteeteista ja kontrollijärjestelmistä sekä jopa omasta seurasta erottaudutaan voimakkaasti. Sekä yhteisöllisyyttä että erottautumista on paljon, varsinkin seurasidonnaisesti.
Kokonaisuutena tutkimusaineistoni viestii yhteisöllisyyden ja erottautumisen ohella voimakkaasti fanzinejen kriittisestä ja ajoittain vihamielisestä lähestymistavasta seuroihin ja auktoriteetteihin. Rääväsuinen ja ajoittain alatyylinen kielenkäyttö on huumorin ohella tyypillistä fanzineille. Kaiken takana on vahva tunneside, omistautuminen ja intohimo peliä ja kannattamista kohtaan.
Tutkimusaineistonani toimii kaksi pitkäikäistä Manchester Unitedin fanzinea, United We Stand ja Red Issue. Olen valinnut kummastakin lehdestä kolme numeroa, jotka ovat ilmestyneet syksyn 2007 ja syksyn 2009 välisenä aikana. Lähestyn aineistoani fanzinejen historian, fanzineihin ja faniuteen liitetyn alakulttuuriulottuvuuden, vaihtoehtojournalismitutkimuksen sekä faniuteen olennaisen osana kuuluvien yhteisöllisyyden ja erottautumisen kautta. Fanzinet ovat omalaatuisia ja journalistisesti valtavirrasta hyvin paljon poikkeavia julkaisuja niin ulkoasullisesti kuin sisällöllisestikin.
Tutkimusmenetelmäni on laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin yhteensä kuudesta lehdestä jokaisen jutun. Jaottelin ne mahdollisen me vastaan he -vaikutelman perusteella erilaisiin yhteisöllisyyden ja erottautumisen kategorioihin. Tein myös pienen määrällisen analyysin erilaisista yhteisöllisyyksistä ja erottautumisista, mutta tutkimukseni pääpaino on laadullisessa otteessa – havainnollistan esimerkkien avulla, miten nuo yhteisöllisyydet ja erottautumiset käytännössä ilmenevät.
Tutkimukseni mukaan yhteisöllisyys oman seuran kanssa on leimaavin piirre fanzineille. Kokonaisuutena aineistossa on kuitenkin enemmän erottautumista kuin yhteisöllisyyttä. Muista seuroista, muiden seurojen kannattajista, auktoriteeteista ja kontrollijärjestelmistä sekä jopa omasta seurasta erottaudutaan voimakkaasti. Sekä yhteisöllisyyttä että erottautumista on paljon, varsinkin seurasidonnaisesti.
Kokonaisuutena tutkimusaineistoni viestii yhteisöllisyyden ja erottautumisen ohella voimakkaasti fanzinejen kriittisestä ja ajoittain vihamielisestä lähestymistavasta seuroihin ja auktoriteetteihin. Rääväsuinen ja ajoittain alatyylinen kielenkäyttö on huumorin ohella tyypillistä fanzineille. Kaiken takana on vahva tunneside, omistautuminen ja intohimo peliä ja kannattamista kohtaan.