Opetussuunnitelmien muutokset kuvataidekoulutuksessa. Katsaus Lahden taideinstituutin opetussuunnitelmiin vuosilta 1971 - 2000.
SALOKANNEL, ANTTI (2011)
SALOKANNEL, ANTTI
2011
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21785
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21785
Tiivistelmä
Kuvataidemaailma on jatkuvan muutoksen tilassa. Myös ajankohtainen kuvataidekoulutus on sen vaikutuspiirissä ja muutoksessa mukana. Vallitsevan koulutuspolitiikan avulla luodaan raamit ammatillisen kuvataidekoulutuksen toteuttamiselle ja siinä tapahtuvat reformit ohjaavat osaltaan koulutuksen toteuttamista. Taide heijastaa aikaansa, mutta on myös perustellusti väitetty koulutuksen olevan aikansa peili. Käsillä olevan gradu-tutkimukseni tarkoituksena on tehdä näkyväksi näistä kahdesta reflektiosta projisoituvia taustavaikuttajia, niiden vaikutusta koulutukseen, simultaanista läsnäoloa tai etääntymistä.
Tutkimukseni kohteeksi rajaan Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutin, sen eri toimintajaksot perustamisvuodesta 1971 vuoteen 2000. Toimintahistoriaa tarkastelen opetussuunnitelmissa tapahtuvien muutosten ja muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden välityksellä. Toimintahistoriassa esiintyvät kolme aikajaksoa Lahden taideinstituutin vaiheissa ajoittuvat Lahden taideinstituutin ja Muotoiluinstituutin (Lahden taideoppilaitos) yhteiseen aikaan, Lahden taideinstituutin itsenäiseen aikaan Lahden kaupungin omistamana oppilaitoksena ja Lahden ammattikorkeakoulu-aikaan.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus. Kuvataiteen koulutukseen sovellettuja opetussuunnitelman malleja ja vallitsevaa opetussuunnitelmakäsitettä olen esitellyt tutkimuksessani esiintyvien opetussuunnitelmien avulla. Lahden taideinstituutin omistuspohja, koulutuslainsäädäntö, koulutuspolitiikka ja kuvataiteen sisäinen kehitys muodostuivat yhtenäisiksi taustakriteereiksi Lahden taideinstituutin opetussuunnitelmien tarkastelulle. Näiden kriteerien vaatimukset näyttäytyvät tutkimuksessani opetussuunnitelmakäsitteen muutoksina ja niissä esiintyvien oppiaineiden määrällisinä ja laadullisina eroina. Näitä eroja olen tulkinnut ja analysoinut opetussuunnitelmiin vaikuttaneiden tekijöiden avulla.
Tutkimukseni aineistosta on muodostunut Taideinstituutin opetussuunnitelmien historiaa, mutta myös laajemmin sen opetuksesta ja opetuksen taustavaikutuksista kertovaa historiaa. Kronologiseen järjestykseen aseteltu tutkimusaineisto esiintyy tutkimustuloksina tutkimuksen johtopäätöksiä ja pohdintaa tehtäessä. Pohdinta ja johtopäätökset kappaleessa esittämäni vastaukset tutkimusongelmina esiintyneisiin kysymyksiin eivät näy yksin analyysistä johdettuina, vaan sekä tulkinnasta tai analyysistä kehiteltyinä ratkaisuina. Vastauksissa ei eksplisiittisesti erotetakaan analyysia ja tulkintaa toisistaan johtuen käyttämästäni kvalitatiivisesta tutkimusmenetelmästä.
Tutkimuskysymyksiksi asetin: miten opetussuunnitelmat ovat muuttuneet Lahden taideinstituutissa ja mitkä ovat olleet määrääviä tekijöitä opetussuunnitelmatyössä? Miten kuvataidemaailma ja koulutuspolitiikka ovat heijastuneet kuvataidekoulutuksen järjestelyissä ja miten kuvataidekoulutus on myötäillyt yhteiskunnan kehitystä?
Tutkimukseni keskeisinä tuloksina voidaan esittää seuraavia johtopäätöksiä: Lahden taideinstituutin opetussuunnitelmiin ovat oleellisesti vaikuttaneet tehdyt koulutuspoliittiset ratkaisut. Nimenomaista kuitenkin on, että opetussuunnitelma on muotoutunut eri aikoina, enemmän tai vähemmän, taidemaailmasta käsin, sen muutosagenttina toimineen kuvataiteilijaopettajan toimesta.
Tutkimuksestani voi nähdä, että yhteiskunnalliset murrokset esiintyvät taidemaailman reagointina niihin. Kuvataidekoulutukseen ne vaikuttavat yhtäältä koulutuspolitiikan koulutukselle asettamien odotusten kautta ja toisaalta taidemaailmasta sinne johdettuina kasvavina tarpeina. Tutkimuksestani käy ilmi, että virallinen opetussuunnitelma on ajoittain poikennut radikaalisti sen käytännön toteutuksesta ja taide- ja kulttuuripolitiikasta johdetut tarpeet kuvataidekoulutukselle eivät aina ole kohdanneet koulutuspolitiikan sille asettamia odotuksia.
Asiasanat:ammatillinen kuvataidekoulutus, ammattikorkeakoulu, koulutuspolitiikka, kuvataide, opetussuunnitelmat, oppiaineet, pedagogiikka, soveltavataide, taidepolitiikka, yhteiskunnallinen muutos
Tutkimukseni kohteeksi rajaan Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutin, sen eri toimintajaksot perustamisvuodesta 1971 vuoteen 2000. Toimintahistoriaa tarkastelen opetussuunnitelmissa tapahtuvien muutosten ja muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden välityksellä. Toimintahistoriassa esiintyvät kolme aikajaksoa Lahden taideinstituutin vaiheissa ajoittuvat Lahden taideinstituutin ja Muotoiluinstituutin (Lahden taideoppilaitos) yhteiseen aikaan, Lahden taideinstituutin itsenäiseen aikaan Lahden kaupungin omistamana oppilaitoksena ja Lahden ammattikorkeakoulu-aikaan.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus. Kuvataiteen koulutukseen sovellettuja opetussuunnitelman malleja ja vallitsevaa opetussuunnitelmakäsitettä olen esitellyt tutkimuksessani esiintyvien opetussuunnitelmien avulla. Lahden taideinstituutin omistuspohja, koulutuslainsäädäntö, koulutuspolitiikka ja kuvataiteen sisäinen kehitys muodostuivat yhtenäisiksi taustakriteereiksi Lahden taideinstituutin opetussuunnitelmien tarkastelulle. Näiden kriteerien vaatimukset näyttäytyvät tutkimuksessani opetussuunnitelmakäsitteen muutoksina ja niissä esiintyvien oppiaineiden määrällisinä ja laadullisina eroina. Näitä eroja olen tulkinnut ja analysoinut opetussuunnitelmiin vaikuttaneiden tekijöiden avulla.
Tutkimukseni aineistosta on muodostunut Taideinstituutin opetussuunnitelmien historiaa, mutta myös laajemmin sen opetuksesta ja opetuksen taustavaikutuksista kertovaa historiaa. Kronologiseen järjestykseen aseteltu tutkimusaineisto esiintyy tutkimustuloksina tutkimuksen johtopäätöksiä ja pohdintaa tehtäessä. Pohdinta ja johtopäätökset kappaleessa esittämäni vastaukset tutkimusongelmina esiintyneisiin kysymyksiin eivät näy yksin analyysistä johdettuina, vaan sekä tulkinnasta tai analyysistä kehiteltyinä ratkaisuina. Vastauksissa ei eksplisiittisesti erotetakaan analyysia ja tulkintaa toisistaan johtuen käyttämästäni kvalitatiivisesta tutkimusmenetelmästä.
Tutkimuskysymyksiksi asetin: miten opetussuunnitelmat ovat muuttuneet Lahden taideinstituutissa ja mitkä ovat olleet määrääviä tekijöitä opetussuunnitelmatyössä? Miten kuvataidemaailma ja koulutuspolitiikka ovat heijastuneet kuvataidekoulutuksen järjestelyissä ja miten kuvataidekoulutus on myötäillyt yhteiskunnan kehitystä?
Tutkimukseni keskeisinä tuloksina voidaan esittää seuraavia johtopäätöksiä: Lahden taideinstituutin opetussuunnitelmiin ovat oleellisesti vaikuttaneet tehdyt koulutuspoliittiset ratkaisut. Nimenomaista kuitenkin on, että opetussuunnitelma on muotoutunut eri aikoina, enemmän tai vähemmän, taidemaailmasta käsin, sen muutosagenttina toimineen kuvataiteilijaopettajan toimesta.
Tutkimuksestani voi nähdä, että yhteiskunnalliset murrokset esiintyvät taidemaailman reagointina niihin. Kuvataidekoulutukseen ne vaikuttavat yhtäältä koulutuspolitiikan koulutukselle asettamien odotusten kautta ja toisaalta taidemaailmasta sinne johdettuina kasvavina tarpeina. Tutkimuksestani käy ilmi, että virallinen opetussuunnitelma on ajoittain poikennut radikaalisti sen käytännön toteutuksesta ja taide- ja kulttuuripolitiikasta johdetut tarpeet kuvataidekoulutukselle eivät aina ole kohdanneet koulutuspolitiikan sille asettamia odotuksia.
Asiasanat:ammatillinen kuvataidekoulutus, ammattikorkeakoulu, koulutuspolitiikka, kuvataide, opetussuunnitelmat, oppiaineet, pedagogiikka, soveltavataide, taidepolitiikka, yhteiskunnallinen muutos