Kansainvälisesti adoptoidun juuret. Juurien sisällöllinen määrittely ja niiden tärkeys adoptioneuvonnan, adoptoitujen ja adoptiovanhempien näkemänä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia sisällöllisiä määritelmiä eri tahot antavat kansainvälisesti adoptoitujen juurille sekä miksi he pitävät juuria ja niistä puhumista tärkeänä. Eri tahoina ovat adoptioneuvonta, adoptoidut ja adoptiovanhemmat. Aineisto muodostuu useasta erityyppisestä osasta. Adoptioneuvonnan aineisto on sosiaalityöntekijöille suunnattu opas, ”Ottolapsineuvonta, opas ottolapsineuvonnan antajille”. Adoptoitujen aineisto on kahden suomalaisen adoptoidun kirjoittamat ja julkaistut omaelämäkerrat sekä vertailuna ovat isobritannialaisten adoptoitujen kertomukset, jotka on julkaistu kokoomateoksessa. Adoptioneuvonnan ja adoptoitujen aineistot ovat täten sekundääriaineistoja. Adoptiovanhempien aineiston olen itse kerännyt ja se sisältää neljän adoptioperheen haastattelun, joiden lapsi/lapsia on adoptoitu Etelä-Afrikasta. Perheissä oli yhteensä kuusi lasta ja kahdeksan aikuista. Toinen osa adoptiovanhempien aineistoa on kyselyaineisto, joka kerättiin internetissä olleella verkkokyselyllä. Kysely oli suunnattu adoptiovanhemmille, joiden lapsi/lapsia on kansainvälisesti adoptoitu joko Etelä-Afrikasta tai Etiopiasta. Osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu teoreettisista keskusteluista ja adoptiotutkimuksista. Teoreettisina keskusteluina ovat näkökulmat monikulttuurisuuteen, kulttuuriin, erilaisuuteen, toiseuteen, transnationaalisuuteen ja juuriin. Esitellyissä adoptiotutkimuksissa on myös käsitelty näitä aiheita. Analyysin tausta-ajatuksena on fenomenologia ja sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, joskin siihen on yhdistetty kvantitatiivisia elementtejä. Analyysi on teorialähtöistä ja eri menetelmiä yhdistävää useasta eri tyyppisestä aineistosta johtuen.

Adoptioneuvonta, adoptoidut ja adoptiovanhemmat määrittelevät kansainvälisesti adoptoidun juurien muodostuvan ensinnäkin biologisista ja kulttuurisista juurista. Biologisiin juuriin kuuluvat adoptoidun biologiset vanhemmat ja sukulaiset. Kulttuuriset juuret ovat adoptoidun synnyinmaan ihmisten elämisentavoissa. Juuret ovat erilaisuutta ja toiseutta tuottavia kansainvälisesti adoptoidun suomalaisesta poikkeavaksi mielletyn ulkonäön vuoksi. Lisäksi juuret ovat adoptiovanhempien mukaan vaikeat sekä moninaiset pitäen sisällään adoption niin yhteiskunnalliset kuin yksilöllisetkin taustat.

Adoptioneuvonta, adoptoidut ja adoptiovanhemmat pitävät kansainvälisesti adoptoidun juuria ja niistä puhumista tärkeinä, koska se auttaa adoptoitua rakentamaan kokonaisen identiteetin ja elämänhistorian. Juurien arvostaminen auttaa adoptoitua kehittämään hyvän itsetunnon. Menneisyyden mukana kuljettaminen on tärkeää adoptoidun hyvinvoinnille. Adoptiovanhemmille ja adoptioneuvonnalle juurien tärkeänä pitäminen johtuu myös monikulttuurisuusideologiasta, mikä on vaikuttanut vallitsevaan adoptiodiskurssiin. Kansainvälisesti adoptoidun juuret syntyvät synnyinmaan lisäksi myös Suomeen täällä elämisen ja merkityksellisten toisten kautta.

Asiasanat: kansainvälinen adoptio, kansainvälisesti adoptoitu, adoptiovanhemmuus, adoptioneuvonta/ottolapsineuvonta, juuret