Näkymättömästä näkyvää. Oppilaan ohjaus luokanopettajan työssä.
LEHTINEN, ANNAMARI (2011)
LEHTINEN, ANNAMARI
2011
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21761
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21761
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena oppilaan ohjaus näyttäytyy luokanopettajan näkökulmasta. Tätä kysymystä tarkasteltiin kolmen alaongelman avulla: 1.Millaisia tavoitteita luokanopettajat määrittävät oppilaan ohjaukselle ja miten oppilaan ohjausta toteutetaan alakoulussa? 2. Mitä oppilaan ohjauksen toteutuminen edellyttää luokanopettajan näkökulmasta? 3. Millaisia käsityksiä luokanopettajilla on oppilaanohjauksen merkityksestä alakoulussa?
Tutkimuksen aineisto muodostuu kuudesta luokanopettajan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin Milesin ja Hubermanin (1984) kolmivaiheiseen malliin perustuvan sisällönanalyysin sekä tyypittelyn avulla.
Tutkimuksessa todettiin, että luokanopettajat määrittävät alakoulun oppilaan ohjauksen tärkeimmäksi sisällöksi oppilaan koululaisuuden tukemisen. Tämä käsittää oppimaan oppimisen taitojen omaksumisen, tavoitteiden asettamisen ja omien kykyjen arvioinnin kehittämisen. Lisäksi oppilaan ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta toimimaan ryhmän jäsenenä. Näiden tavoitteiden taustalla syvempänä ohjauksen päämääränä on tukea oppilaan ymmärrystä koulunkäynnin merkityksestä. Ohjaus toteutuu pääasiassa oppitunneilla eri oppiaineiden yhteydessä. Luokanopettajat kokivat etenkin oppilaiden moninaiset tarpeet sekä kodin ja koulun välisen vastuukysymyksen haasteena ohjaustyölle.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat mieltävät oppilaan ohjauksen osaksi työtään. Vaikka ohjauksen katsottiin kuuluvan tiiviisti luokanopettajan työn arkeen, sen uskottiin toteutuvan tiedostamattomalla tasolla. Ohjauksen käsite on luokanopettajille vieras ja se liitetään pääasiassa yläkoulun ja erityisesti opinto-ohjaajan toimintaan. Ohjauksen toteutuminen on jokaisen opettajan omalla vastuulla, sillä koulun tasolla ei ole yhteistä ohjauksen toimintatapaa. Haastattelujen aikana talvella 2011 monella koululla oli käynnissä ohjaussuunnitelman kirjoittaminen. Yhteisen suunnitelman uskotaan toimivan luokanopettajan apuna käytännön ohjaustyön toteuttamisessa. Suunnitelman toivotaan myös selkeyttävän koulun henkilökunnan välistä työnjakoa ohjauskysymyksissä.
Luokanopettajien mukaan oppilaan saama ohjaus alakoulun aikana muodostaa pohjan, jolle oppilaan myöhempi opinpolku rakentuu. Ohjauksen merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa ja painottuvan yhä enemmän oppilaan sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden tukemiseen.
Asiasanat: luokanopettaja, opettajuus, alakoulu, oppilaan ohjaus, elinikäinen oppiminen, elinikäinen ohjaus, sosiodynaaminen ohjaus, holistinen ohjausmalli
Tutkimuksen aineisto muodostuu kuudesta luokanopettajan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin Milesin ja Hubermanin (1984) kolmivaiheiseen malliin perustuvan sisällönanalyysin sekä tyypittelyn avulla.
Tutkimuksessa todettiin, että luokanopettajat määrittävät alakoulun oppilaan ohjauksen tärkeimmäksi sisällöksi oppilaan koululaisuuden tukemisen. Tämä käsittää oppimaan oppimisen taitojen omaksumisen, tavoitteiden asettamisen ja omien kykyjen arvioinnin kehittämisen. Lisäksi oppilaan ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta toimimaan ryhmän jäsenenä. Näiden tavoitteiden taustalla syvempänä ohjauksen päämääränä on tukea oppilaan ymmärrystä koulunkäynnin merkityksestä. Ohjaus toteutuu pääasiassa oppitunneilla eri oppiaineiden yhteydessä. Luokanopettajat kokivat etenkin oppilaiden moninaiset tarpeet sekä kodin ja koulun välisen vastuukysymyksen haasteena ohjaustyölle.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat mieltävät oppilaan ohjauksen osaksi työtään. Vaikka ohjauksen katsottiin kuuluvan tiiviisti luokanopettajan työn arkeen, sen uskottiin toteutuvan tiedostamattomalla tasolla. Ohjauksen käsite on luokanopettajille vieras ja se liitetään pääasiassa yläkoulun ja erityisesti opinto-ohjaajan toimintaan. Ohjauksen toteutuminen on jokaisen opettajan omalla vastuulla, sillä koulun tasolla ei ole yhteistä ohjauksen toimintatapaa. Haastattelujen aikana talvella 2011 monella koululla oli käynnissä ohjaussuunnitelman kirjoittaminen. Yhteisen suunnitelman uskotaan toimivan luokanopettajan apuna käytännön ohjaustyön toteuttamisessa. Suunnitelman toivotaan myös selkeyttävän koulun henkilökunnan välistä työnjakoa ohjauskysymyksissä.
Luokanopettajien mukaan oppilaan saama ohjaus alakoulun aikana muodostaa pohjan, jolle oppilaan myöhempi opinpolku rakentuu. Ohjauksen merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa ja painottuvan yhä enemmän oppilaan sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden tukemiseen.
Asiasanat: luokanopettaja, opettajuus, alakoulu, oppilaan ohjaus, elinikäinen oppiminen, elinikäinen ohjaus, sosiodynaaminen ohjaus, holistinen ohjausmalli