KUNTALAISTEN SUHTAUTUMINEN KUNNAN KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUIHIN VUONNA 2004 - Mitkä tekijät ovat tyytyväisyyden ja panostushalukkuuden taustalla?
PRINKKILÄ, KAROLIINA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PRINKKILÄ, KAROLIINA
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-31Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ne yksilöominaisuudet, jotka ovat yhteydessä palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalveluihin. Tutkimusaineistona on käytetty KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan liittyvää kuntalaiskyselyä vuodelta 2004. Kuntalaiskyselyitä on tehty myös aikaisemmin vuosina 1996 ja 2000. Aineistot on kerännyt Kuntaliiton Kuntakehitys ja tutkimusyksikkö.
Kuntalaiskyselyt suunnattiin 47 KuntaSuomi -tutkimuskunnan alueella asuville täysi-ikäisille kuntalaisille. Kunnat on valittu niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen kuntia ja tulokset olisivat mahdollisimman hyvin yleistettävissä koskemaan koko suomalaista kuntakenttää. Kuntalaiskyselyn aineiston avulla on selvitetty kuntalaisten asenteita ja mielipiteitä kunnallisista palveluista, sekä kuntalaisten osallistumista kunnan päätöksentekoon.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ketkä kunnassa ovat tyytyväisiä kirjasto- ja kulttuuripalveluihin ja ketkä haluaisivat panostaa niihin lisää. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat olleet aikaisemmista kyselyistä julkaistut raportit. Aineisto on saatu valmiina SPSS-muodossa, joten analyysissä on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysimenetelminä olivat yksisuuntainen varianssianalyysi, Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin ja kaksisuuntainen varianssianalyysi.
Tutkimus osoitti, että erityisesti palvelun käytöllä, sukupuolella, iällä, koulutuksella, ammattiasemalla ja kodin sijainnilla kunnassa on yhteys palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kohdalla. Yleistäen voidaan sanoa, että tyytyväisimpiä sekä kirjasto- että kulttuuripalveluihin ovat naiset, vanhemmat kuntalaiset, korkeasti koulutetut, eläkeläiset ja keskusta-alueella asuvat. Tyytymättömämpiä taas ovat miehet, nuoret, vähän koulutetut, maatalousyrittäjät, yrittäjät ja haja-asutusalueella asuvat.
Asiasanat:kuntalaiset, mielipiteet, palvelut, palvelutyytyväisyys, panostushalukkuus
Kuntalaiskyselyt suunnattiin 47 KuntaSuomi -tutkimuskunnan alueella asuville täysi-ikäisille kuntalaisille. Kunnat on valittu niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen kuntia ja tulokset olisivat mahdollisimman hyvin yleistettävissä koskemaan koko suomalaista kuntakenttää. Kuntalaiskyselyn aineiston avulla on selvitetty kuntalaisten asenteita ja mielipiteitä kunnallisista palveluista, sekä kuntalaisten osallistumista kunnan päätöksentekoon.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ketkä kunnassa ovat tyytyväisiä kirjasto- ja kulttuuripalveluihin ja ketkä haluaisivat panostaa niihin lisää. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat olleet aikaisemmista kyselyistä julkaistut raportit. Aineisto on saatu valmiina SPSS-muodossa, joten analyysissä on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysimenetelminä olivat yksisuuntainen varianssianalyysi, Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin ja kaksisuuntainen varianssianalyysi.
Tutkimus osoitti, että erityisesti palvelun käytöllä, sukupuolella, iällä, koulutuksella, ammattiasemalla ja kodin sijainnilla kunnassa on yhteys palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kohdalla. Yleistäen voidaan sanoa, että tyytyväisimpiä sekä kirjasto- että kulttuuripalveluihin ovat naiset, vanhemmat kuntalaiset, korkeasti koulutetut, eläkeläiset ja keskusta-alueella asuvat. Tyytymättömämpiä taas ovat miehet, nuoret, vähän koulutetut, maatalousyrittäjät, yrittäjät ja haja-asutusalueella asuvat.
Asiasanat:kuntalaiset, mielipiteet, palvelut, palvelutyytyväisyys, panostushalukkuus