Kampaamoyritysten suorittamat käytännöt ja niiden rakentuminen
PIMIÄ, VEERA (2011)
PIMIÄ, VEERA
2011
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21746
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21746
Tiivistelmä
Käytäntöteoria on uudehko, laajalti käytössä oleva teoreettinen näkökulma kauppatieteisiin. Käytäntöteoriaa on aikaisemmin hyödynnetty sosiaalitieteiden alalla, josta se on jalostunut nykyiseen muotoonsa. Käytäntöteoria tutkii käytäntöjä, eli rutiininomaisia tapoja toimia, joihin on upotettuina suorittajansa tietoa, taitoja, mieltymyksiä sekä kompetensseja. Käytäntöjen suorittamiseen käytetään myös tuotteita, artefakteja ja vallitsevaa fyysistä ympäristöä. Käytäntöteoriaa voidaan luonnehtia dynaamiseksi, vielä lopullista muotoaan hakevaksi teoreettiseksi näkökulmaksi, joka tuo samalla uuden lähestymistavan empiirisiin tutkimuksiin.
Kampaamoala on kokenut Suomessa rakenteellisen muutoksen osan hiustuotteiden kaupasta siirtyessä nettikauppoihin, ulkomaille sekä päivittäistavarakauppaan. Myös osa selektiivisistä salonkimerkeistä on lähtenyt tarjoamaan kilpailevia, edullisempia tuotteita päivittäistavarakaupan puolelle; jättäen näin kampaamoyrittäjät vaikeaan asemaan omien loppuasiakkaidensa kanssa. Kilpailu hiustuotteiden tukkuliikkeiden välillä on kovaa, mikä nostaa tukkuliikkeiden asiakkaat, kampaamoyritykset, entistä tärkeämpään rooliin tuotteiden myymisessä loppuasiakkaille. Kampaamoalalla ei ole tarkoin määriteltyä toimintakulttuuria minkä mukaan ala toimisi, vaan jokainen tukkuliike kehittää omia toimintamallejaan niukoin resurssein. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, millaisia käytäntöjä kampaamoissa noudatetaan, mistä ne rakentuvat ja voiko tukkuliike näitä käytäntöjä hyödyntää.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin metodein yhdistämällä kampaamoyrittäjien teemahaastatteluja osallistuvaan havainnointiin kampaamoympäristössä. Puolistrukturoidut haastattelut sekä havainnointi ovat olleet käytäntöteoreettisten tutkimusten vallitseva metodipari. Osallistuvalla havainnoinnilla pystyttiin havainnoitavilta tarkentamaan havaittuja tapahtumia ja näin varmistaa muodostuneen ymmärryksen oikeellisuus.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu käytäntöteoriasta, alustaen sitä service blueprintillä. Service blueprint yhdistettynä käytäntöihin mahdollistaa rikkaamman ja totuudenmukaisemman kuvan ilmiöstä. Kampaamoympäristö sijoittaa teorian kuluttajatutkimuksen sijaan actor-to-actor-kontekstiin, joka on jo ilmiönä tutkimisen arvoinen. Tutkimus tunnistaa kampaamoista neljä eri käytäntöä, jotka rakentuvat yhteensä 24 elementistä.
Asiasanat:käytäntöteoria, service blueprint, kampaamot
Kampaamoala on kokenut Suomessa rakenteellisen muutoksen osan hiustuotteiden kaupasta siirtyessä nettikauppoihin, ulkomaille sekä päivittäistavarakauppaan. Myös osa selektiivisistä salonkimerkeistä on lähtenyt tarjoamaan kilpailevia, edullisempia tuotteita päivittäistavarakaupan puolelle; jättäen näin kampaamoyrittäjät vaikeaan asemaan omien loppuasiakkaidensa kanssa. Kilpailu hiustuotteiden tukkuliikkeiden välillä on kovaa, mikä nostaa tukkuliikkeiden asiakkaat, kampaamoyritykset, entistä tärkeämpään rooliin tuotteiden myymisessä loppuasiakkaille. Kampaamoalalla ei ole tarkoin määriteltyä toimintakulttuuria minkä mukaan ala toimisi, vaan jokainen tukkuliike kehittää omia toimintamallejaan niukoin resurssein. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, millaisia käytäntöjä kampaamoissa noudatetaan, mistä ne rakentuvat ja voiko tukkuliike näitä käytäntöjä hyödyntää.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin metodein yhdistämällä kampaamoyrittäjien teemahaastatteluja osallistuvaan havainnointiin kampaamoympäristössä. Puolistrukturoidut haastattelut sekä havainnointi ovat olleet käytäntöteoreettisten tutkimusten vallitseva metodipari. Osallistuvalla havainnoinnilla pystyttiin havainnoitavilta tarkentamaan havaittuja tapahtumia ja näin varmistaa muodostuneen ymmärryksen oikeellisuus.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu käytäntöteoriasta, alustaen sitä service blueprintillä. Service blueprint yhdistettynä käytäntöihin mahdollistaa rikkaamman ja totuudenmukaisemman kuvan ilmiöstä. Kampaamoympäristö sijoittaa teorian kuluttajatutkimuksen sijaan actor-to-actor-kontekstiin, joka on jo ilmiönä tutkimisen arvoinen. Tutkimus tunnistaa kampaamoista neljä eri käytäntöä, jotka rakentuvat yhteensä 24 elementistä.
Asiasanat:käytäntöteoria, service blueprint, kampaamot