Voimavaralähtöistä mielenterveyttä oppimassa: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutus ammatillisen kasvun tukena

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan Suomen Mielenterveysseuran hallinnoimassa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Peruskoululaisten mielenterveystaidot -hankkeessa (2008–2011) toteutetun Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutuksen virittämää opettajien ammatillista kasvua. Tutkimuksessa selvitetään Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutuksiin (© Suomen Mielenterveysseura) osallistuvien opettajien kokemuksia tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittymisestä. Koulutukseen osallistuneet opettajat kirjoittivat oppimistaan asioista portfolioita. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat terveystietoa yläkoulussa opettavat opettajat. Aineistoksi valittiin viisikymmentä opettajien kirjoittamaa portfoliota. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla sekä kvantifioimalla että tekemällä laadullista sisällönanalyysia.

Tutkimus osoitti, että opettajien tiedollinen ja taidollinen osaaminen mielenterveydestä vahvistui, vaikka opettajat kokivat monia haasteita opettaessaan mielen hyvinvointiin liittyviä asioita. Mielen hyvinvoinnin soveltaminen osaksi terveystietoa koettiin kuitenkin helpoksi ja materiaalipaketin monipuolisilla opetusmenetelmillä ja tehtävillä kyettiin vastaamaan erilaisten ryhmien tarpeisiin. Draama- ja toiminnallisilla menetelmillä ja harjoituksilla koettiin saatavan monipuolisuutta ja konkretiaa oppitunteihin. Myös oppilaiden aktiivisuus lisääntyi. Erityisesti opettajat kertoivat tunteiden käsittelyn ja nimeämisen helpottuneen materiaalin avulla.

Koulutus auttoi opettajia käsittelemään mielenterveyttä ja ymmärtämään mielen hyvinvoinnin roolia sekä itselle että oppilaille. Koulutus sinällään tuki opettajien hyvinvointia ja loi mahdollisuuksia kollegiaalisen tuen jakamiselle. Vaikka opettajat näkivät omasta hyvinvoinnistaan huolehtimisen tärkeänä työssä jaksamisen ja nuorten kasvun tukemisen kannalta, he kokivat hyvinvoinnin tukemisen vaikeaksi. Tämä johtui muun muassa arjen ja työelämän sovittamisen ongelmista. Toisaalta opettajat kokivat valmiuksiensa tukea nuorten mielen hyvinvointia kehittyneen ja materiaalin auttavan työssä. He myös halusivat jakaa asiantuntijuuttaan ja tietojaan opettajayhteisölle ja oppilaiden vanhemmille. Halu kouluttautua ja kehittyä tuli esille valtaosassa portfolioita.

Tuloksien perusteella voidaan todeta, että täydennyskoulutuksella ja siihen liittyvällä portfoliotyöskentelyllä voi olla suuri merkitys opettajan ammatilliselle kasvulle: koulutus voi motivoida, tarjota tietotaitoa, tukea hyvinvointia ja auttaa kehittymään opetustyössä. Lisäksi mielen hyvinvoinnin tukemisen tärkeys koulussa tuli esille.

Avainsanat: Opettaja, ammatillinen kasvu, mielenterveys, mielen hyvinvointi, terveystieto, täydennyskoulutus, portfolio