Kylmät sotilaat kylmässä sodassa. Tšekkoslovakian kriisi 1968 The Timesissa ja Neue Zürcher Zeitungissa
WECKMAN, ANNIKA (2011)
2011
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21738
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21738
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee brittiläisen konservatiivilehti The Timesin ja sveitsiläisen liberaalilehti Neue Zürcher Zeitungin sanomalehtiuutisointia koskien Tšekkoslovakian kriisiä 1.8.–31.8.1968.
Tutkimusajankohta kattaa Tšekkoslovakia-juttuja ennen Varsovan liiton maahanhyökkäystä, kuin myös sen jälkeen. Sanomalehtien juttuja on analysoitu sekä historiallis-kvantitatiivisesti että historiallis-kvalitatiivisesti. Maahanhyökkäyksen jälkeisiä sanomalehtien pääkirjoituksia on analysoitu myös sisällönanalyysillä. Menetelmän sisältöluokkia oli kaksi, joista toinen keskittyi sanomalehtien esittämään kritiikkiin ja toinen lehtien esittämiin haittavaikutuksiin. Jutuissa esiintyviä henkilönimiä on myös laskettu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus on pääasiassa vertailevaa tutkimusta. Oman lisänsä lehtien vertailuun teki lehtien erilainen poliittinen suuntaus sekä maiden erilainen maantieteellis-strateginen asema.
Molemmat sanomalehdet seurasivat tarkasti elokuun alussa järjestettyjä kokouksia Tšekkoslovakian ja Varsovan liiton välillä. Tapaamisten lopputulos oli sanomalehtien mielestä suosiollinen Tšekkoslovakialle, sillä se sai luvan jatkaa maan uudistusprosessia. Maahanhyökkäystä edeltävät tapahtumat olivat Neue Zürcher Zeitungin silmissä jo kriisiä ja se kirjoitti suhteellisesti enemmän Tšekkoslovakia-juttuja kuin The Times. The Times ei uskonut elokuun kokousten jälkeen enää hyökkäysvaaraan, vaikka se ei uskonutkaan tapahtumien olevan vielä kokonaan ohi. Näin ollen Varsovan liiton maahanhyökkäys 20.–21.8. välisenä yönä oli järkytys lehdelle ja sen Tšekkoslovakia-juttujen frekvenssit olivat erityisen korkeita seuraavien neljän ilmestymispäivän ajan. Neue Zürcher Zeitung oli vastaavasti ollut huolissaan Varsovan liiton kompromissin kestävyydestä jo ennen hyökkäystä. Lehti oli huolissaan tšekkoslovakialaisten käytöksestä ja liiallisesta uudistushalukkuudesta. Lehti usein muistuttikin mitä Unkarille ja Puolalle oli tapahtunut vuonna 1956. Maahanhyökkäys ei ollut näin ollen niin suuri järkytys sveitsiläiselle lehdellä, vaikka senkin Tšekkoslovakia-juttujen frekvenssit olivat korkeat. Elokuun lopussa kriisi laantuu.
The Times painotti ennen maahanhyökkäystä Tšekkoslovakian liberalisaation tarvetta ja tšekkoslovakialaisten omaa halua muuttaa yhteiskuntaa. Lehden mielestä neuvostojärjestelmä oli vanhanaikainen, eikä täyttänyt Tšekkoslovakian tarvetta. Neue Zürcher Zeitung keskittyi analysoimaan sen pääkirjoituksissa elokuun alun kahta kokousta. Se ei kehunut Tšekkoslovakian liberalisaatiota. Jugoslavian malli toimi hyvänä esimerkkinä muutoksille, mutta liikaa ei saanut vaatia liian lyhyessä ajassa. Maahanhyökkäyksen jälkeen The Times kritisoi erityisesti Neuvosliittoa, mutta myös itse hyökkäystoimintaa. Neue Zürcher Zeitung keskittyi uutisoimaan hyökkäyksen toteutuksen epäonnistumisesta, mutta lehti myös kritisoi neuvostojärjestelmää. Haittavaikutuksista The Times keskittyi kirjoittamaan erityisesti Tšekkoslovakian liberalisaatiolle sekä idän ja lännen välisille suhteille aiheutuvista ongelmista. Neue Zürcher Zeitung keskittyi idän ja lännen suhteiden haittavaikutusten analysoimiseen.
Tutkimusajankohta kattaa Tšekkoslovakia-juttuja ennen Varsovan liiton maahanhyökkäystä, kuin myös sen jälkeen. Sanomalehtien juttuja on analysoitu sekä historiallis-kvantitatiivisesti että historiallis-kvalitatiivisesti. Maahanhyökkäyksen jälkeisiä sanomalehtien pääkirjoituksia on analysoitu myös sisällönanalyysillä. Menetelmän sisältöluokkia oli kaksi, joista toinen keskittyi sanomalehtien esittämään kritiikkiin ja toinen lehtien esittämiin haittavaikutuksiin. Jutuissa esiintyviä henkilönimiä on myös laskettu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus on pääasiassa vertailevaa tutkimusta. Oman lisänsä lehtien vertailuun teki lehtien erilainen poliittinen suuntaus sekä maiden erilainen maantieteellis-strateginen asema.
Molemmat sanomalehdet seurasivat tarkasti elokuun alussa järjestettyjä kokouksia Tšekkoslovakian ja Varsovan liiton välillä. Tapaamisten lopputulos oli sanomalehtien mielestä suosiollinen Tšekkoslovakialle, sillä se sai luvan jatkaa maan uudistusprosessia. Maahanhyökkäystä edeltävät tapahtumat olivat Neue Zürcher Zeitungin silmissä jo kriisiä ja se kirjoitti suhteellisesti enemmän Tšekkoslovakia-juttuja kuin The Times. The Times ei uskonut elokuun kokousten jälkeen enää hyökkäysvaaraan, vaikka se ei uskonutkaan tapahtumien olevan vielä kokonaan ohi. Näin ollen Varsovan liiton maahanhyökkäys 20.–21.8. välisenä yönä oli järkytys lehdelle ja sen Tšekkoslovakia-juttujen frekvenssit olivat erityisen korkeita seuraavien neljän ilmestymispäivän ajan. Neue Zürcher Zeitung oli vastaavasti ollut huolissaan Varsovan liiton kompromissin kestävyydestä jo ennen hyökkäystä. Lehti oli huolissaan tšekkoslovakialaisten käytöksestä ja liiallisesta uudistushalukkuudesta. Lehti usein muistuttikin mitä Unkarille ja Puolalle oli tapahtunut vuonna 1956. Maahanhyökkäys ei ollut näin ollen niin suuri järkytys sveitsiläiselle lehdellä, vaikka senkin Tšekkoslovakia-juttujen frekvenssit olivat korkeat. Elokuun lopussa kriisi laantuu.
The Times painotti ennen maahanhyökkäystä Tšekkoslovakian liberalisaation tarvetta ja tšekkoslovakialaisten omaa halua muuttaa yhteiskuntaa. Lehden mielestä neuvostojärjestelmä oli vanhanaikainen, eikä täyttänyt Tšekkoslovakian tarvetta. Neue Zürcher Zeitung keskittyi analysoimaan sen pääkirjoituksissa elokuun alun kahta kokousta. Se ei kehunut Tšekkoslovakian liberalisaatiota. Jugoslavian malli toimi hyvänä esimerkkinä muutoksille, mutta liikaa ei saanut vaatia liian lyhyessä ajassa. Maahanhyökkäyksen jälkeen The Times kritisoi erityisesti Neuvosliittoa, mutta myös itse hyökkäystoimintaa. Neue Zürcher Zeitung keskittyi uutisoimaan hyökkäyksen toteutuksen epäonnistumisesta, mutta lehti myös kritisoi neuvostojärjestelmää. Haittavaikutuksista The Times keskittyi kirjoittamaan erityisesti Tšekkoslovakian liberalisaatiolle sekä idän ja lännen välisille suhteille aiheutuvista ongelmista. Neue Zürcher Zeitung keskittyi idän ja lännen suhteiden haittavaikutusten analysoimiseen.