Zur Beurteilung der mündlichen Sprachfertigkeit in der Endphase der gymnasialen Oberstufe: Der Test des Zentralamtes für Unterrichtswesen und die Computersimulation LangPerform im Vergleich

Abstract

Maailman kansainvälistymisen myötä monikielisyys ja erityisesti kyky käyttää vieraita kieliä suullisessa vuorovaikutuksessa ovat käyneet yhä tarpeellisemmiksi. Harva voi enää välttää keskustelua vieraskielisten ihmisten kanssa. Työelämässä puhelin- ja videoneuvottelut ovat tulleet sähköpostien rinnalle. Hyvä suullinen kielitaito on jo lukiolaisille selvästi tärkein tavoite vieraan kielen opinnoissa. Suullista kielitaitoa ei kuitenkaan johdonmukaisesti mitata lukion päättövaiheessa. Suullisen kokeen puuttumisella ylioppilaskirjoituksista on merkittävä takaistusvaikutus lukion kieltenopetukseen. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään suullisen kielitaidon opetuksen ja testauksen tilaa suomalaisissa lukioissa ja pohditaan mahdollisuuksia liittää suullinen koe osaksi ylioppilaskirjoituksia.

Suullisen kielitaidon merkitys on Suomessakin tiedostettu jo pitkään. Erilaisia tutkimuksia ja kannanottoja suullisen kokeen saamiseksi osaksi vieraiden kielten ylioppilaskoetta on esitetty ainakin 40-luvulta alkaen. Tutkielman teoriaosassa käsittelen aluksi suullisen kielenopetuksen historiaa ja nykypäivää Suomessa sekä vieraiden kielten opetussuunnitelmaa Suomen lukioissa ja ylioppilaskirjoituksien rakennetta.

Suomalaisen kieltenopetuksen viimeaikaisessa kehityksessä merkittävä rooli on ollut vuonna 2003 suomeksi julkaistulla Eurooppalaisella viitekehyksellä. Tutkielman kolmannessa luvussa esittelenkin viitekehystä ja sen mukaista kielitaitokäsitystä, taitotasoasteikoita sekä suullisen kielitaidon käsitettä. Seuraavaksi selvitän erilaisia arviointityyppejä yleisesti, minkä jälkeen paneudun suullisen kielitaidon arviointiin. Teoriaosan lopuksi esittelen vielä neljä erilaista suullisen kielitaidon arvioinnin muotoa.

Tutkielman empiirisessä osassa selvitän kahteen erilaiseen suullisen kielitaidon kokeeseen osallistuvien lukion kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä ko. kokeista. Toinen kokeista on Opetushallituksen suullisia kursseja varten valmistama haastattelutyyppinen testi, jonka kaltainen on ollut käytössä vapaaehtoisena valtakunnallisena suullisen kielitaidon kokeena jo useita vuosia. Toinen testi on uudentyyppinen tietokonesimulaatio, jonka opiskelijat suorittavat itsenäisesti ja samanaikaisesti. Testissä opiskelijat ovat ikään kuin osa elokuvaa, jossa he kohtaavat arkipäiväisiä kielenkäyttötilanteita. Esittelen myös simulaatioon tutustuneiden opettajien kommentteja testin käytettävyydestä opetuksessa ja testauksessa.

Opiskelijat arvioivat käytettyjen testien hyvien ja huonojen puolien olevan hyvin erilaisia. Opetushallituksen testin katsottiin mahdollistavan paremmin aito vuorovaikutus, kun keskustelun molemmat osapuolet osallistuvat keskusteluun aidosti. Tämän testin heikkoutena taas pidettiin parin ja/tai haastattelijan suurta vaikutusta testisuoritukseen. Tietokonesimulaation merkittävimmäksi puutteeksi arvioitiin aidon vuorovaikutuksen puuttuminen. Simulaation etuina taas pidettiin syntyperäisten kielenpuhujien kohtaamista sekä yksilöllistä, muista henkilöistä riippumatonta suoritusta. Onnistuneen suorituksen edellytyksenä voidaan pitää myös tottumusta simulaatioiden tekemiseen sekä tekniikan toimintavarmuutta.

Tutkielman lopuksi tarkastelen aiempien tutkimusten sekä oman tutkimukseni valossa mahdollisuutta liittää simulaatiotyyppinen suullisen kielitaidon testi osaksi vieraiden kielten ylioppilaskoetta. Suullisen kielitaidon testauksen voidaan sanoa olevan lukion päättövaiheessa ehdottomasti tarpeen. Nykymallinen ylioppilaskoe aiheuttaa suullisen kielitaidon jäämisen liian vähälle huomiolle opetuksessa. Arvioisin tietokonesimulaation olevan käyttökelpoinen testimenetelmä. Opetushallituksen lähitulevaisuuden tavoitteena on lisätä tietokoneen käyttöä ylioppilaskirjoituksissa merkittävästi, mikä toisi tekniset valmiudet simulaatioidenkin käytölle. Simulaatiotyyppinen testi myös mahdollistaa kaikkien kokelaiden koesuorituksen samanaikaisesti, mikä helpottaa järjestelyjä aiemmissa selvityksissä arvioituihin testimuotoihin verrattuna. Suurimpana haasteena ja kustannuseränä tulisi tietokonesimulaation käytössä olemaan testiohjelmien laatiminen sekä opettajien koulutus niiden käyttöön ja arviointiin. Toisaalta erillisestä kuullunymmärtämisen kokeesta voitaisiin luopua ja pelkkää kuullunymmärtämistäkin testaavia osia voitaisiin liittää simulaatiotestiin, mikä vapauttaisi varoja simulaatio-ohjelmien laatimiseen.

Asiasanat:suullinen kielitaito, suullisen kielitaidon testaus, Eurooppalainen viitekehys, taitotasoasteikot, LangPerform