Palkkakeskustelut kehityskeskustelujen osana Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella
KANGAS, NINA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANGAS, NINA
2011
Hallintotiede, turvallisuushallinnon linja - Administrative Science, Security Administration Pr
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-07-29Tiivistelmä
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on yksi viidestä suuresta poliisilaitoksesta Suomessa. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen henkilökunnalle tehtyjen haastattelujen avulla tutkittiin, mitkä ovat henkilöstön kokemukset palkkaus- ja kehityskeskusteluista. Näihin keskusteluihin käytetään paljon aikaa ja resursseja ja kuitenkin ne muun muassa poliisin henkilöstöbarometrien perusteella koetaan varsin hyödyttömiksi. Teemahaastattelun avulla tutkittiin mitkä syyt aiheuttavat kehityskeskustelujen kariutumista ja hyödyttömyyden kokemuksia. Samalla selvitettiin mitä muita mahdollisia ongelmia palkkaus- ja kehityskeskusteluihin koetaan liittyvän ja miksi.
Tutkimuksen tuloksena oli, että kehityskeskustelukäytännöissä koetaan olevan jännitteitä palkkaelementin ollessa mukana samassa keskustelussa. Tästä syystä suuri osa haastateltavista halusi eriyttää nämä keskustelut omikseen. Kehityskeskusteluille kaivattiin jatkuvuutta ja todellista vaikuttavuutta. Hyödyttömyyden kokemukset liittyivät siihen, että osaamisen kehittämisen, saadun koulutuksen, ja työssä oppimisen suhde palkkaus- ja kehityskeskusteluihin koettiin heikoksi. Keskusteluja haluttiin kehittää avoimempaan suuntaan. Palautetta koettiin saatavan vähänlaisesti. Tulosjohtaminen, ohjausjärjestelmät taikka sektoriohjaus eivät vaikuttaneet henkilöstön toivomalla tavalla kehityskeskusteluissa. Myöskään palkkausjärjestelmän ei koettu kaikilta osin toimivan, aivan kuten se on alun perin suunniteltu toimivaksi, sillä palkitsemismahdollisuuksien koettiin jäävän lähinnä teoreettiselle tasolle. Ainakin vielä vuonna 2010 oli Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen henkilöstössä niitä joiden kanssa kehityskeskusteluja ei ole vuosittain käyty. Ryhmäkeskusteluja ei kaikkialla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella käydä, mutta enemmistö haastateltavista koki että ne olisivat kuitenkin tärkeitä. Lisäksi kaivattiin koulutusta kehityskeskusteluista.
Tulosten perusteella voitaneen päätellä että olisi kokeilemisen arvoista käydä kehityskeskustelut ja palkkauskeskustelut omina keskusteluinaan. Ryhmäkeskustelujen käymistä kannattanee harkita niissäkin yksiköissä joissa tämä ei toistaiseksi ole ollut käytäntönä. Kehityskeskustelukoulutusta toivottiin lisää, mikä tarkoittaa paitsi sitä, että koulutuksen määrää tulisi lisätä, mutta tarpeen olisi myös pohtia koulutuksen sisältöä ja kohderyhmää. Palkkausjärjestelmän toteuttamisen osalta rahoituksen turvaaminen on ensisijaisen tärkeää, mutta sen lisäksi pohdittavaksi tulisi, voidaanko järjestelmää jollain keinoin muokata siihen suuntaan, että työntekijät aidosti voisivat vaikuttaa omalla kehittymisellään ja ahkeruudellaan niihin seikkoihin joita palkkausjärjestelmä arvioi.Asiasanat:kehityskeskustelu, uusi palkkausjärjestelmä
Tutkimuksen tuloksena oli, että kehityskeskustelukäytännöissä koetaan olevan jännitteitä palkkaelementin ollessa mukana samassa keskustelussa. Tästä syystä suuri osa haastateltavista halusi eriyttää nämä keskustelut omikseen. Kehityskeskusteluille kaivattiin jatkuvuutta ja todellista vaikuttavuutta. Hyödyttömyyden kokemukset liittyivät siihen, että osaamisen kehittämisen, saadun koulutuksen, ja työssä oppimisen suhde palkkaus- ja kehityskeskusteluihin koettiin heikoksi. Keskusteluja haluttiin kehittää avoimempaan suuntaan. Palautetta koettiin saatavan vähänlaisesti. Tulosjohtaminen, ohjausjärjestelmät taikka sektoriohjaus eivät vaikuttaneet henkilöstön toivomalla tavalla kehityskeskusteluissa. Myöskään palkkausjärjestelmän ei koettu kaikilta osin toimivan, aivan kuten se on alun perin suunniteltu toimivaksi, sillä palkitsemismahdollisuuksien koettiin jäävän lähinnä teoreettiselle tasolle. Ainakin vielä vuonna 2010 oli Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen henkilöstössä niitä joiden kanssa kehityskeskusteluja ei ole vuosittain käyty. Ryhmäkeskusteluja ei kaikkialla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella käydä, mutta enemmistö haastateltavista koki että ne olisivat kuitenkin tärkeitä. Lisäksi kaivattiin koulutusta kehityskeskusteluista.
Tulosten perusteella voitaneen päätellä että olisi kokeilemisen arvoista käydä kehityskeskustelut ja palkkauskeskustelut omina keskusteluinaan. Ryhmäkeskustelujen käymistä kannattanee harkita niissäkin yksiköissä joissa tämä ei toistaiseksi ole ollut käytäntönä. Kehityskeskustelukoulutusta toivottiin lisää, mikä tarkoittaa paitsi sitä, että koulutuksen määrää tulisi lisätä, mutta tarpeen olisi myös pohtia koulutuksen sisältöä ja kohderyhmää. Palkkausjärjestelmän toteuttamisen osalta rahoituksen turvaaminen on ensisijaisen tärkeää, mutta sen lisäksi pohdittavaksi tulisi, voidaanko järjestelmää jollain keinoin muokata siihen suuntaan, että työntekijät aidosti voisivat vaikuttaa omalla kehittymisellään ja ahkeruudellaan niihin seikkoihin joita palkkausjärjestelmä arvioi.Asiasanat:kehityskeskustelu, uusi palkkausjärjestelmä