Kuntien rooli ostopalvelujen laadunvalvojana
KYRÖNVIITA, EEVA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KYRÖNVIITA, EEVA
2011
Kunnallistalous - Local Public Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-25Tiivistelmä
Kuntien kiristyneen taloudellisen tilanteen vuoksi kunnat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa pitää pohtia tapoja, joilla palvelujen tuottamista saadaan tehostettua. Kuntien taloudellista tilannetta kiristää väestön ikääntyminen, jonka seurauksena erityisesti kunnan sosiaali- ja terveysmenot kasvavat sekä samalla kunnan verotulopohja heikkenee. Tämä lisää paineita löytää uusia toimintamalleja, joilla kunnat pystyisivät vastaamaan tähän kasvavaan ongelmaan.
Uuden julkisjohtamisen avulla pyritään uudistamaan julkista johtamista, koska julkisen sektorin nähdään olevan kallista ja tehotonta. Tämä julkista kehitystä ohjaava suunnittelun kausi lähti liikkeelle Yhdysvalloista 1960-luvulla. Uuden julkisjohtamisen avulla pyritään lisäämään taloudellisuutta ja tehokkuutta julkiselle sektorille. Ratkaisuja tehottomuuteen on haettu yritysmaailman puolelta yksityistämällä julkisen sektorin toimintoja sekä kiinnittämällä enemmän huomiota kustannustehokkuuteen.
Kuntapalvelujen uusista tuotantotavoista tilaaja-tuottajamalli on yleistymässä yhä useammassa kunnassa. Mallia voidaan pitää yhtenä uuden julkisjohtamisen innovaatioista. Tilaaja-tuottajamallia ohjataan vanhan hierarkkisen mallin sijaan tilaajan ja tuottajan välisillä sopimuksilla. Mallin tavoitteena on löytää uusia kustannustehokkaita tapoja järjestää palveluja asukkaille.
Kilpailuttamista säätelee hankintalaki, joka määrittelee sen, että kunnan sekä valtion viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden tulee lain nojalla kilpailuttaa hankintansa. Lain tavoitteena on edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä varmistaa, että yrityksillä ja muilla yhteisöillä on tasapuolinen mahdollisuus tarjota tavaroita ja palveluja julkisten hankintojen tarjouskilpailussa.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ostopalvelujen suosio alkoi yleistyä vasta 1990-luvulla, jolloin alettiin tehdä yhteistyötä enemmän yksityisten palvelutuottajien kanssa. Erityisesti vanhusväestön määrän lisääntyminen sekä laitospainotteisen hoidon purkaminen ovat vaikuttaneet kunnan ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyön lisääntymiseen. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa julkinen sektori tulee lisäämään yhteistyötä yksityisten terveyspalveluja tuottavien yritysten kanssa terveyspalvelujen tarjonnan lisääntymisen myötä.
Ostopalvelujen määrän lisääntymisen myötä laadulliset seikat ovat nousseet yhä enemmän esille. Kunnat hyödyntävät useita erilaisia laadun arviointijärjestelmiä, joilla ne valvovat ostopalvelujen laatua, mutta tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia kunnista ei käytä kunnan omaa laadun arviointijärjestelmää. Mikäli kunnat kiinnittäisivät enemmän huomiota laadun valvontaan, voitaisiin palvelujen käyttäjille taata korkealaatuisempia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Avainsanat: Arviointitutkimus, uusi julkisjohtaminen, sopimus, tilaaja-tuottajamalli, kilpailuttaminen, ostopalvelut, laatu
Uuden julkisjohtamisen avulla pyritään uudistamaan julkista johtamista, koska julkisen sektorin nähdään olevan kallista ja tehotonta. Tämä julkista kehitystä ohjaava suunnittelun kausi lähti liikkeelle Yhdysvalloista 1960-luvulla. Uuden julkisjohtamisen avulla pyritään lisäämään taloudellisuutta ja tehokkuutta julkiselle sektorille. Ratkaisuja tehottomuuteen on haettu yritysmaailman puolelta yksityistämällä julkisen sektorin toimintoja sekä kiinnittämällä enemmän huomiota kustannustehokkuuteen.
Kuntapalvelujen uusista tuotantotavoista tilaaja-tuottajamalli on yleistymässä yhä useammassa kunnassa. Mallia voidaan pitää yhtenä uuden julkisjohtamisen innovaatioista. Tilaaja-tuottajamallia ohjataan vanhan hierarkkisen mallin sijaan tilaajan ja tuottajan välisillä sopimuksilla. Mallin tavoitteena on löytää uusia kustannustehokkaita tapoja järjestää palveluja asukkaille.
Kilpailuttamista säätelee hankintalaki, joka määrittelee sen, että kunnan sekä valtion viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden tulee lain nojalla kilpailuttaa hankintansa. Lain tavoitteena on edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä varmistaa, että yrityksillä ja muilla yhteisöillä on tasapuolinen mahdollisuus tarjota tavaroita ja palveluja julkisten hankintojen tarjouskilpailussa.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ostopalvelujen suosio alkoi yleistyä vasta 1990-luvulla, jolloin alettiin tehdä yhteistyötä enemmän yksityisten palvelutuottajien kanssa. Erityisesti vanhusväestön määrän lisääntyminen sekä laitospainotteisen hoidon purkaminen ovat vaikuttaneet kunnan ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyön lisääntymiseen. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa julkinen sektori tulee lisäämään yhteistyötä yksityisten terveyspalveluja tuottavien yritysten kanssa terveyspalvelujen tarjonnan lisääntymisen myötä.
Ostopalvelujen määrän lisääntymisen myötä laadulliset seikat ovat nousseet yhä enemmän esille. Kunnat hyödyntävät useita erilaisia laadun arviointijärjestelmiä, joilla ne valvovat ostopalvelujen laatua, mutta tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia kunnista ei käytä kunnan omaa laadun arviointijärjestelmää. Mikäli kunnat kiinnittäisivät enemmän huomiota laadun valvontaan, voitaisiin palvelujen käyttäjille taata korkealaatuisempia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Avainsanat: Arviointitutkimus, uusi julkisjohtaminen, sopimus, tilaaja-tuottajamalli, kilpailuttaminen, ostopalvelut, laatu