Uusliberalistinen retoriikka ilmiönä Etelä-Korean hyvinvointipolitiikassa - Reflektiopintana Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma -
KESÄLAHTI, JOONAS (2011)
2011
Kansainvälinen politiikka - International Relations
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-02
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21710
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21710
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen uusiliberalistista retoriikkaa Etelä-Koreassa ja Suomessa. Aineistoni koostuu vuosien 2007- 2009 aikana käytyihin puheisiin ja hallitusohjelmiin. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan siihen kuinka uusliberalistinen retoriikka ilmenee hyvinvointirakennekeskustelussa. Tulen käymään läpi kuinka hyvinvointipolitiikka ja uusliberalistinen markkinaideologia ilmenevät valtioiden keskeisissä puheissa ja teksteissä suhteessa toisiinsa. Lisäksi tarkastelen mitkä ovat Etelä-Korean ja Suomen uusliberalistisen retoriikan keskeisimmät argumentit hyvinvointipolitiikassa.
Tutkielmassa käyn läpi Etelä-Korean poliittista historiaa, minkä tarkoituksena on selventää lukijoille Etelä-Korean yhteiskuntarakennetta ja politiikan suhdetta markkinatalouteen. Etelä-Korea ja Suomi eivät jaa yhteistä historiaa, mutta molemmilla valtioilla on ollut ja on yhä samankaltaisia poliittisia ohjelmia, mitkä ovat haastaneet yhteiskuntien hyvinvointirakennetta.
Retorinen analyysini keskittyy Etelä-Korean konservatiivisen hallituspuolueen hallitusohjelmaan ja Etelä-Korean presidentin puheisiin ennen finanssikriisiä ja sen jälkeen. Suomen osalta valitsin aineistoksi pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman, koska se vastaa parhaiten ajankohtaisuudeltaan ja poliittiselta merkittävyydeltään edellä mainittujen aineistoja.
Analyysilläni pyrin tuottamaan uuden näkökulman siihen mikä on hyvinvointipolitiikan murroksen taustalla ja miksi. Molemmat valtiot ovat saavuttaneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kestävän taloudellisen kasvun ja rakentaneet sen avulla hyvinvointirakenteet, mitkä on 1990- luvulla tapahtuneiden lamojen jälkeen asetettu molemmissa valtioissa kyseenalaiseksi.
Asiasanat:Etelä-Korea, Uusliberalismi, hyvinvointi, retoriikka
Tutkielmassa käyn läpi Etelä-Korean poliittista historiaa, minkä tarkoituksena on selventää lukijoille Etelä-Korean yhteiskuntarakennetta ja politiikan suhdetta markkinatalouteen. Etelä-Korea ja Suomi eivät jaa yhteistä historiaa, mutta molemmilla valtioilla on ollut ja on yhä samankaltaisia poliittisia ohjelmia, mitkä ovat haastaneet yhteiskuntien hyvinvointirakennetta.
Retorinen analyysini keskittyy Etelä-Korean konservatiivisen hallituspuolueen hallitusohjelmaan ja Etelä-Korean presidentin puheisiin ennen finanssikriisiä ja sen jälkeen. Suomen osalta valitsin aineistoksi pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman, koska se vastaa parhaiten ajankohtaisuudeltaan ja poliittiselta merkittävyydeltään edellä mainittujen aineistoja.
Analyysilläni pyrin tuottamaan uuden näkökulman siihen mikä on hyvinvointipolitiikan murroksen taustalla ja miksi. Molemmat valtiot ovat saavuttaneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kestävän taloudellisen kasvun ja rakentaneet sen avulla hyvinvointirakenteet, mitkä on 1990- luvulla tapahtuneiden lamojen jälkeen asetettu molemmissa valtioissa kyseenalaiseksi.
Asiasanat:Etelä-Korea, Uusliberalismi, hyvinvointi, retoriikka