Weil sie bestimmen, wie gespielt wird - Multimodaalisuuden ja kulttuurin välittymisen tarkastelua elokuvassa Muiden elämä
ALILA, KAIJA (2011)
ALILA, KAIJA
2011
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21706
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21706
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan audiovisuaalisen kääntämisen multimodaalisuutta tekstitetyn DVD-elokuvan Muiden elämä (Das Leben der Anderen, Saksa, 2006) avulla. Elokuvan aiheita ovat elämä Saksan demokraattisessa tasavallassa ja sen valtiollisen turvallisuuselimen Stasin (Ministerium für Staatssicherheit) toiminta. Koska aiheet eivät luultavasti ole ainakaan nuorelle katsojasukupolvelle tuttuja, tutkimuksen kohteena on myös kulttuuritiedon välittyminen kääntäjän ratkaisuissa.
Multimodaalisuuteen lasketaan kuuluvaksi visuaalinen moodi eli kuvanauhan tarjoama informaatio, verbaalinen moodi, joka välittyy puheessa ja tekstissä, sekä auditiivinen moodi eli ääniraidan informaatio. Tutkimus toteutetaan suurelta osin multimodaalisen transkription avulla, jota on aikaisemmin käytetty myös erään italiankielisen elokuvan tutkimuksessa. Tässä työssä laaditaan sovellettu multimodaalinen transkriptio kolmesta Muiden elämä -elokuvan kohtauksesta. Multimodaalisessa transkriptiossa esiin nousseista havainnoista kerätään lisää lyhyitä aineistoesimerkkejä, joiden tarkastelussa hyödynnetään mm. ruututekstistä ja dubbauksesta erään ranskankielisen elokuvan tutkimuksessa tehtyjä päätelmiä.
Tutkimuksessa paljastuu, että elokuvan käännösratkaisuissa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea elokuvan multimodaalinen luonne, mutta lisäksi mm. kohdekielinen yleisö, toimeksiantajat sekä av-kääntäjien oma ammattikunta. Rajoitteena ovat useimmiten tekstitystekniset tila- ja aikarajoitukset tai toimeksiantajien esittämät muoto- tai aikatauluvaatimukset. Muodolla tarkoitan esimerkiksi formaattia, kuten elokuvateatteri- tai DVD-käännöstä, ja typografisia seikkoja, kuten vaikkapa pisteen käyttöä lauseen lopussa.
Yksittäisten moodien erityispiirteistä voidaan tehdä yhden elokuvan avulla vain varovaisia yleistyksiä. Visuaalisverbaalisen moodin eli ruututekstin etuihin kuuluu juonen kuljettaminen ja moodin hienovaraiset keinot (esim. typografia) tiivistämistekniikkana. Haittana taas ovat ruututekstin mahdollisesti aiheuttamat juonentulkintavirheet tai -puutteet. Visuaalinen moodi auttaa ruututekstin laatimista, sillä kuva voi laajentaa ruututekstin tiivistettyä sanomaa. Visuaalisen moodin haittapuolena voi puolestaan olla hallitsevuus, sillä kaikki ruudulla näkyvä aines välittyy yleensä sellaisenaan myös kohdekieliselle katsojalle. Auditiivisen moodin erityispiirre on sen joskus hyvin hienovarainen kyky paikata tekstissä tai kuvassa ilmeneviä aukkoja. Ainoa tässä tutkimuksessa ilmenevä auditiiviseen moodin liittyvä haitta on juonenkulun ja päähenkilöiden motiivien kehittelyn kannalta tärkeä laulu, jonka sanoja ei ole käännetty. Tämä tosin voidaan katsoa myös visuaalisverbaalisen moodin puutteeksi.
Asiasanat:audiovisuaalinen kääntäminen; kulttuuri; multimodaalisuus; verbaalinen, visuaalinen ja auditiivinen moodi; multimodaalinen transkriptio
Multimodaalisuuteen lasketaan kuuluvaksi visuaalinen moodi eli kuvanauhan tarjoama informaatio, verbaalinen moodi, joka välittyy puheessa ja tekstissä, sekä auditiivinen moodi eli ääniraidan informaatio. Tutkimus toteutetaan suurelta osin multimodaalisen transkription avulla, jota on aikaisemmin käytetty myös erään italiankielisen elokuvan tutkimuksessa. Tässä työssä laaditaan sovellettu multimodaalinen transkriptio kolmesta Muiden elämä -elokuvan kohtauksesta. Multimodaalisessa transkriptiossa esiin nousseista havainnoista kerätään lisää lyhyitä aineistoesimerkkejä, joiden tarkastelussa hyödynnetään mm. ruututekstistä ja dubbauksesta erään ranskankielisen elokuvan tutkimuksessa tehtyjä päätelmiä.
Tutkimuksessa paljastuu, että elokuvan käännösratkaisuissa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea elokuvan multimodaalinen luonne, mutta lisäksi mm. kohdekielinen yleisö, toimeksiantajat sekä av-kääntäjien oma ammattikunta. Rajoitteena ovat useimmiten tekstitystekniset tila- ja aikarajoitukset tai toimeksiantajien esittämät muoto- tai aikatauluvaatimukset. Muodolla tarkoitan esimerkiksi formaattia, kuten elokuvateatteri- tai DVD-käännöstä, ja typografisia seikkoja, kuten vaikkapa pisteen käyttöä lauseen lopussa.
Yksittäisten moodien erityispiirteistä voidaan tehdä yhden elokuvan avulla vain varovaisia yleistyksiä. Visuaalisverbaalisen moodin eli ruututekstin etuihin kuuluu juonen kuljettaminen ja moodin hienovaraiset keinot (esim. typografia) tiivistämistekniikkana. Haittana taas ovat ruututekstin mahdollisesti aiheuttamat juonentulkintavirheet tai -puutteet. Visuaalinen moodi auttaa ruututekstin laatimista, sillä kuva voi laajentaa ruututekstin tiivistettyä sanomaa. Visuaalisen moodin haittapuolena voi puolestaan olla hallitsevuus, sillä kaikki ruudulla näkyvä aines välittyy yleensä sellaisenaan myös kohdekieliselle katsojalle. Auditiivisen moodin erityispiirre on sen joskus hyvin hienovarainen kyky paikata tekstissä tai kuvassa ilmeneviä aukkoja. Ainoa tässä tutkimuksessa ilmenevä auditiiviseen moodin liittyvä haitta on juonenkulun ja päähenkilöiden motiivien kehittelyn kannalta tärkeä laulu, jonka sanoja ei ole käännetty. Tämä tosin voidaan katsoa myös visuaalisverbaalisen moodin puutteeksi.
Asiasanat:audiovisuaalinen kääntäminen; kulttuuri; multimodaalisuus; verbaalinen, visuaalinen ja auditiivinen moodi; multimodaalinen transkriptio