Brev till Gustaf Adolf Serlachius från familjemedlemmar under åren 1872-1882. En finländsk industrisläkts brevväxling i ett filologiskt perspektiv.
SERLACHIUS, LOTTA (2011)
SERLACHIUS, LOTTA
2011
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-07-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21704
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21704
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani on filologinen editio 1800-luvun yksityisestä perhekirjeenvaihdosta kommentteineen. Primäärimateriaalinani on 42 alkuperäiskirjettä, jotka on lähetetty Gustaf Adolf Serlachiukselle ja osin myös tämän vaimolle Alicelle vuosina 1872–1882. Kirjeet ovat osa yksityiskokoelmaa ja tutkimusten ja yleisön tavoittamattomissa. Gustaf Adolf Serlachius oli yhteiskunnallisesti aktiivinen niin teollisuuden, politiikan, kuin kulttuurin aloilla ja hänen säilyttämänsä kirjeet tulevat kaikilta näiltä aloilta. Ne antavat mielenkiintoisen kuvan 1800-luvun yhteiskunnasta paikallisesti mutta myös kansallisesti. Kirjeet ovat kulttuurihistoriallisesti, taidehistoriallisesti, teollisuushistoriallisesti ja kielihistoriallisesti merkittäviä.
Pro gradu-tutkielmaani olen valinnut mukaan ainoastaan perheen välistä kirjeenvaihtoa. Lähettäjät ovat sukulaisia, suurimman osa kirjeistä on lähettänyt Serlachiuksen lanko Casimir Brehmer. Editio on filologisesti luotettava, transkriptio on diplomataarinen eli alkuperäiskirjeet esitetään merkki merkiltä, sanatarkasti, rivitarkasti ja sivutarkasti. Kommentoin käsialoja, nimiä, puhuttelua kirjeiden alussa sekä kirjeiden sisältöä.
Tutkielma on poikkitieteellinen, se sisältää muun muassa historiaa joka muodostaa historiallisen kontekstin kirjeille. Taustatietoa annan niin kirjeiden vastaanottajien kuin lähettäjien henkilöistä. Kerron myös Serlachiuksen rakentamasta Mäntän paperitehtaasta sekä Casimir Brehmerin omistuksessa olevasta Högforsin rautaruukista. Tutkielma sisältää myös tietoa kirjekulttuurista ja erityisesti sen kulta-ajasta 1800-luvun myöhemmällä puoliskolla.
Editio-osassa käytän alaviitteitä kommentoidessani kirjeitä. Kommentoin lisäyksiä, korjauksia, mustetahroja ja mahdollisia vaurioita kirjepaperissa. Kommentoin myös selviä kirjoitusvirheitä ja epäselviä sanoja sekä annan selityksiä sanoille jotka eivät enää ole jokapäiväisessä käytössä.
Avainsanat: Filologinen editio, transkriptio, kirjekulttuuri 1800-luvulla, Gustaf Adolf Serlachius, Mänttä, Casimir Brehmer, Högfors, Sokkalan kartano.
Pro gradu-tutkielmaani olen valinnut mukaan ainoastaan perheen välistä kirjeenvaihtoa. Lähettäjät ovat sukulaisia, suurimman osa kirjeistä on lähettänyt Serlachiuksen lanko Casimir Brehmer. Editio on filologisesti luotettava, transkriptio on diplomataarinen eli alkuperäiskirjeet esitetään merkki merkiltä, sanatarkasti, rivitarkasti ja sivutarkasti. Kommentoin käsialoja, nimiä, puhuttelua kirjeiden alussa sekä kirjeiden sisältöä.
Tutkielma on poikkitieteellinen, se sisältää muun muassa historiaa joka muodostaa historiallisen kontekstin kirjeille. Taustatietoa annan niin kirjeiden vastaanottajien kuin lähettäjien henkilöistä. Kerron myös Serlachiuksen rakentamasta Mäntän paperitehtaasta sekä Casimir Brehmerin omistuksessa olevasta Högforsin rautaruukista. Tutkielma sisältää myös tietoa kirjekulttuurista ja erityisesti sen kulta-ajasta 1800-luvun myöhemmällä puoliskolla.
Editio-osassa käytän alaviitteitä kommentoidessani kirjeitä. Kommentoin lisäyksiä, korjauksia, mustetahroja ja mahdollisia vaurioita kirjepaperissa. Kommentoin myös selviä kirjoitusvirheitä ja epäselviä sanoja sekä annan selityksiä sanoille jotka eivät enää ole jokapäiväisessä käytössä.
Avainsanat: Filologinen editio, transkriptio, kirjekulttuuri 1800-luvulla, Gustaf Adolf Serlachius, Mänttä, Casimir Brehmer, Högfors, Sokkalan kartano.