Humanitaarinen myrkytysoperaatio. Narratiivin rakenteen ja sanavalintojen muutokset kansainvälisessä uutisketjussa
MYLLYLÄ, LAURI (2011)
MYLLYLÄ, LAURI
2011
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21701
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21701
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavoilla ja miksi kertomus muuttuu, kun se siirtyy tiedotusvälineestä ja maasta toiseen. Esimerkkitapaus on vuoden 2008 elokuulta, jolloin Aamulehti julkaisi sunnuntailiitteessään laajan artikkelin Humanitaarisen Idäntyön avustustoiminnasta. Idäntyö vie kuukausittain Viron venäjänkielisille alueille kaupoilta lahjoituksina saatuja elintarvikkeita, jotka jaetaan tarvitseville ennen viimeistä käyttöpäivää. Uutinen noteerattiin virolaisessa mediassa, ja varsinainen kohu syntyi, kun venäläinen valtion tukema lehti, Rossijskaja gazeta, julkaisi aiheesta skandaaliuutisen, jossa se väitti suomalaisten myrkyttävän Viron venäläisiä pilaantuneella ruoalla.
Käsittelin tapausta narratiivina, joka muuttuu uutisketjun edetessä. Teoriapohjana tutkimuksessa olivat narratiivinen tutkimus ja kehysanalyysi. Tarkastelin myös uutisen rakentumista ja sen erityispiirteitä narratologian kannalta sekä sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoja ja puhujan näkökulman paljastavia sanavalintoja, jotka oikeastaan miellän kehystämiskeinoiksi ja tavoiksi luoda narratiivia. Analyysiosassa keskityin uutisen rakenteeseen ja sanavalintoihin. Rakenteella tarkoitan elementtejä, joista uutinen koostuu, ja tässä tutkimuksessa keskityin tarkemmin otsikoihin, toimijoihin, informaation valintaan ja sen järjestämiseen, tiedon lähteeseen sekä kuvitukseen. Sanavalintojen yhteydessä tarkastelin asioiden nimeämistä, modaalisuutta, asennesanoja, referointia, metaforia, rinnastuksia, presuppositioita ja moraalisia johtopäätöksiä.
Lähdin oletuksesta, jonka mukaan muutokset syntyvät erilaisten näkökulmien tuloksena, sillä erilaiset näkökulmat synnyttävät erilaisia kehyksiä, jotka tuovat muutoksen materiaali- ja sanavalintoihin. Tutkimuksessa huomattiin näkökulman tulevan selvästi esille, mutta myös muista tekijöistä johtuvia muutoksia oli havaittavissa. Tällaisia tekijöitä olivat mm. uutistyylin tiivis ilmaisu, uusien informaatiolähteiden ilmaantuminen, kielen vaihtuminen ja erikielisten käsitteiden vastaamattomuus. Uusien informaatiolähteiden ilmaantuessa uutisesta tulee yhä enemmän ”esitys esityksistä”. Näkökulman valintaan vaikuttaa mm. oma sijainti sosiaalis-poliittisessa kontekstissa. Tämän tutkimuksen aineistossa Viron venäläisten vaikeat olosuhteet olivat omiaan luomaan erilaisia kehyksiä aiheeseen ja sitä myötä tuomaan muutosta narratiiviin.
Asiasanat:egosentrisyys, kehys, kehysanalyysi, narratiivi, sanomalehtikieli, uutistekstit
Käsittelin tapausta narratiivina, joka muuttuu uutisketjun edetessä. Teoriapohjana tutkimuksessa olivat narratiivinen tutkimus ja kehysanalyysi. Tarkastelin myös uutisen rakentumista ja sen erityispiirteitä narratologian kannalta sekä sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoja ja puhujan näkökulman paljastavia sanavalintoja, jotka oikeastaan miellän kehystämiskeinoiksi ja tavoiksi luoda narratiivia. Analyysiosassa keskityin uutisen rakenteeseen ja sanavalintoihin. Rakenteella tarkoitan elementtejä, joista uutinen koostuu, ja tässä tutkimuksessa keskityin tarkemmin otsikoihin, toimijoihin, informaation valintaan ja sen järjestämiseen, tiedon lähteeseen sekä kuvitukseen. Sanavalintojen yhteydessä tarkastelin asioiden nimeämistä, modaalisuutta, asennesanoja, referointia, metaforia, rinnastuksia, presuppositioita ja moraalisia johtopäätöksiä.
Lähdin oletuksesta, jonka mukaan muutokset syntyvät erilaisten näkökulmien tuloksena, sillä erilaiset näkökulmat synnyttävät erilaisia kehyksiä, jotka tuovat muutoksen materiaali- ja sanavalintoihin. Tutkimuksessa huomattiin näkökulman tulevan selvästi esille, mutta myös muista tekijöistä johtuvia muutoksia oli havaittavissa. Tällaisia tekijöitä olivat mm. uutistyylin tiivis ilmaisu, uusien informaatiolähteiden ilmaantuminen, kielen vaihtuminen ja erikielisten käsitteiden vastaamattomuus. Uusien informaatiolähteiden ilmaantuessa uutisesta tulee yhä enemmän ”esitys esityksistä”. Näkökulman valintaan vaikuttaa mm. oma sijainti sosiaalis-poliittisessa kontekstissa. Tämän tutkimuksen aineistossa Viron venäläisten vaikeat olosuhteet olivat omiaan luomaan erilaisia kehyksiä aiheeseen ja sitä myötä tuomaan muutosta narratiiviin.
Asiasanat:egosentrisyys, kehys, kehysanalyysi, narratiivi, sanomalehtikieli, uutistekstit