Kuntalisä Tampereella. Kotihoidon tuen kuntalisän yhteys lastenhoidon valintoihin
LUUPPALA, SANNA (2011)
2011
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21693
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21693
Tiivistelmä
Kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmille, jos he eivät käytä julkista päivähoitoa. Tämäntyyppinen etuus on kansainvälisesti verraten erittäin harvinainen ja sen hyödyistä ja haitoista käydään jatkuvasti keskustelua. Lastenhoitopolitiikkaa käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lapsen kanssa kotihoidon tuella kotiin jäävät ovat pääsääntöisesti naisia. Pitkään tukea käyttävillä on useasti matala koulutus, pienet tulot ja vaikeuksia työmarkkinoille kiinnittymisessä. Julkisuudessa ja politiikassa kotihoidon tukea puolustetaan vanhempien valinnanvapauden lisäämisellä. Kotihoito nähdään myös lapsen etuna ja keinona arjesta selviytymiseen. Kunnat voivat kotihoidon tuen lisäksi maksaa pienten lasten vanhemmille kuntalisiä vapaasti määrittelemin ehdoin. Yleensä kuntalisän saamisen ehtona on, että kotiin jäävä vanhempi hoitaa perheen kaikki alle kouluikäiset lapset kotona. Kuntalisän käyttöönottoa perustellaan usein säästösyillä, sillä sen on uskottu pienentävän painetta päivähoidossa. Myös kuntalisää perustellaan valinnanvapauden lisäämisellä. Kuntalisä tuokin mielenkiintoisen lisäelementin perhevapaiden kiisteltyyn kirjoon. Tässä tutkimuksessa tutkitaan, onko kuntalisä yhteydessä kotona oloon ja keiden kohdalla kuntalisällä on vaikutusta.
Aineisto kerättiin verkkokyselynä tamperelaisten 1- ja 2-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Vastauksia saatiin 1195. Aineiston analyysissä käytettiin sekä kuvailevia menetelmiä että monimuuttujamenetelmiä. Logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin niin kotihoitoon liittyviä kuin kuntalisävaikutusta ennustavia tekijöitäkin. Tulokseksi saatiin, että kuntalisä ei muut tekijät huomioiden ollut yhteydessä vanhemman kotona oloon, ei 1-vuotiaiden eikä myöskään 2-vuotiaiden lasten vanhempien kohdalla. Muut syyt, kuten pienituloisuus ja alhainen koulutustaso olivat voimakkaammin yhteydessä kotihoitoon. Kotona olevilta puuttui keskimääräistä useammin työsuhde johon palata. Kuntalisä oli vaikuttanut reilun neljänneksen hoitovapaan pituuteen. Ne, joilla vaikutusta oli ollut, olivat useammin pienituloisia, matalasti koulutettuja ja asenteiltaan toisaalta kotisuuntautuneita ja toisaalta työsuuntautuneita.
Kuntalisää saatetaan pitää kotihoidon mahdollistavana tulolisänä. Työsuuntautuneet voivat venyttää kuntalisän turvin kotihoitojaksoa esimerkiksi seuraavaan syksyyn, jolloin uudet päivähoitopaikat vapautuvat. Kotisuuntautuneilla kuntalisä saattaa edesauttaa pitkää kotona oloa. Kuntalisä vaihtelevine ehtoineen asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Lastenhoitopolitiikan universalismin säilyttämiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi lastenhoidon tuet tulisi järjestää uudelleen valtakunnallisella tasolla.
Asiasanat:Kotihoidon tuki, kuntalisä, lastenhoitopolitiikka, valinnanvapaus, preferenssit
Aineisto kerättiin verkkokyselynä tamperelaisten 1- ja 2-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Vastauksia saatiin 1195. Aineiston analyysissä käytettiin sekä kuvailevia menetelmiä että monimuuttujamenetelmiä. Logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin niin kotihoitoon liittyviä kuin kuntalisävaikutusta ennustavia tekijöitäkin. Tulokseksi saatiin, että kuntalisä ei muut tekijät huomioiden ollut yhteydessä vanhemman kotona oloon, ei 1-vuotiaiden eikä myöskään 2-vuotiaiden lasten vanhempien kohdalla. Muut syyt, kuten pienituloisuus ja alhainen koulutustaso olivat voimakkaammin yhteydessä kotihoitoon. Kotona olevilta puuttui keskimääräistä useammin työsuhde johon palata. Kuntalisä oli vaikuttanut reilun neljänneksen hoitovapaan pituuteen. Ne, joilla vaikutusta oli ollut, olivat useammin pienituloisia, matalasti koulutettuja ja asenteiltaan toisaalta kotisuuntautuneita ja toisaalta työsuuntautuneita.
Kuntalisää saatetaan pitää kotihoidon mahdollistavana tulolisänä. Työsuuntautuneet voivat venyttää kuntalisän turvin kotihoitojaksoa esimerkiksi seuraavaan syksyyn, jolloin uudet päivähoitopaikat vapautuvat. Kotisuuntautuneilla kuntalisä saattaa edesauttaa pitkää kotona oloa. Kuntalisä vaihtelevine ehtoineen asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Lastenhoitopolitiikan universalismin säilyttämiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi lastenhoidon tuet tulisi järjestää uudelleen valtakunnallisella tasolla.
Asiasanat:Kotihoidon tuki, kuntalisä, lastenhoitopolitiikka, valinnanvapaus, preferenssit