Vad säger affischerna? En sociosemiotisk studie av Amnesty Internationals affischer
SUURPALO, KATARIINA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SUURPALO, KATARIINA
2011
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-16Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, miten katsoja voi lukea sosiosemioottisen teorian avulla julisteita, jotka rakentuvat pääasiassa kuvista. Tutkittavana on 11 satunnaisesti valittua Amnesty Internationalin Suomen osaston julistetta. Julisteiden teema on sananvapaus. Tutkielmassa etsin vastausta kahteen kysymykseen: Millä keinoin katsojaa puhutellaan julisteiden kautta? Miten se, jolta on riistetty sananvapaus ja se, joka on riistänyt sananvapauden, esitetään julisteissa? Lähtökohtani on, että molemmat on kuvattu julisteissa.
Tutkimuksen teoreettisena taustana on sosiosemiotiikka sekä multimodaalisuuden tutkimus. Juliste nähdään tekstinä, joka muodostuu kuvallisista ja kirjallisista elementeistä. Tukeudun erityisesti Kress ja van Leeuwenin (1996, 2006) teoriaan kuvan kieliopista. Teorian mukaan kielen lisäksi myös kuva ilmaisee ja luo merkityksiä, jotka ovat rakentuneet samaan yhteiskuntaan kuuluvissa kulttuureissa. Analyysimetodina käytän yksinkertaistettua versiota Björkvallin (2003, 2009) mallista multimodaalisen tekstin analysoimiseen. Analyysissä tutkin miten tekstielementit muodostavat julisteen, millaisessa suhteessa elementit ovat toisiinsa ja katsojaan nähden sekä millaisia merkityksiä nämä suhteet luovat.
Tutkimuksen tuloksena on, että merkitysten löytäminen sosiosemiotiikan avulla pääasiassa kuvallisista elementeistä koostuvista julisteista onnistuu hyvin. Oletukseni, että sekä sananvapauden riistäjä että se, jolta se on riistetty, on kuvattu julisteissa, ei tutkimuksen mukaan pitänyt paikkaansa. Neljästä julisteesta en löytänyt sananvapauden riistäjää. Kahdesta näistä löytyi kuitenkin selkeitä viittauksia sananvapauden riistäjästä. Yhden kohdalla analyysi johti tulokseen, että katsoja itse on vastuussa sananvapauden riistosta ja yhdessä julisteessa ei sananvapauden riistäjää ole kuvattu ollenkaan. Visuaalisista keinoista eniten käytetty on informaatioarvo sekä etäisyys kuvatun ja katsojan välillä. Yleisesti ottaen tutkimukseen kuuluvissa julisteissa merkitystä on suurelta osin rakennettu komposition avulla.
Tutkimuksen teoreettisena taustana on sosiosemiotiikka sekä multimodaalisuuden tutkimus. Juliste nähdään tekstinä, joka muodostuu kuvallisista ja kirjallisista elementeistä. Tukeudun erityisesti Kress ja van Leeuwenin (1996, 2006) teoriaan kuvan kieliopista. Teorian mukaan kielen lisäksi myös kuva ilmaisee ja luo merkityksiä, jotka ovat rakentuneet samaan yhteiskuntaan kuuluvissa kulttuureissa. Analyysimetodina käytän yksinkertaistettua versiota Björkvallin (2003, 2009) mallista multimodaalisen tekstin analysoimiseen. Analyysissä tutkin miten tekstielementit muodostavat julisteen, millaisessa suhteessa elementit ovat toisiinsa ja katsojaan nähden sekä millaisia merkityksiä nämä suhteet luovat.
Tutkimuksen tuloksena on, että merkitysten löytäminen sosiosemiotiikan avulla pääasiassa kuvallisista elementeistä koostuvista julisteista onnistuu hyvin. Oletukseni, että sekä sananvapauden riistäjä että se, jolta se on riistetty, on kuvattu julisteissa, ei tutkimuksen mukaan pitänyt paikkaansa. Neljästä julisteesta en löytänyt sananvapauden riistäjää. Kahdesta näistä löytyi kuitenkin selkeitä viittauksia sananvapauden riistäjästä. Yhden kohdalla analyysi johti tulokseen, että katsoja itse on vastuussa sananvapauden riistosta ja yhdessä julisteessa ei sananvapauden riistäjää ole kuvattu ollenkaan. Visuaalisista keinoista eniten käytetty on informaatioarvo sekä etäisyys kuvatun ja katsojan välillä. Yleisesti ottaen tutkimukseen kuuluvissa julisteissa merkitystä on suurelta osin rakennettu komposition avulla.