"Ota kantaa kirjastokeskusteluun" - OPM:n syksyllä 2008 aloittaman verkkokeskustelun ja OPM:n julkaisujen analyysi
LÄHDE, ANNI (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21591
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21591
Tiivistelmä
Gradussa analyysin kohteena olivat syksyllä 2008 Opetusministeriön otakantaa.fi -sivustolla yleisten kirjastojen tulevaisuuden palveluista käyty verkkokeskustelu sekä kaksi Opetusministeriön julkaisua, Kirjastostrategia 2010. Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka vuodelta 2003 ja Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015. Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet. vuodelta 2009. Tavoitteena oli selvittää, minkälaista sisältöä ja palvelua keskustelijat haluavat kirjastoilta tulevaisuudessa ja verrata näitä OPM:n julkaisujen sisältöön. Tavoitteena oli tuoda näin esiin sekä virallisen tahon että tavallisten ihmisten näkökulma.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Verkkokeskustelun osalta hyödynnettiin myös aineiston kvantifiointia. Analyysin tuloksena verkkokeskustelusta muodostettiin kaksi pääluokkaa, Kirjaston sisältö ja Kirjaston suhteet yhteisöön. Näiden alla oli kaikkiaan 12 alaluokkaa: Kokoelmat, Toiminnot, Kansalaisen tietohuolto, Palvelut, Tapahtumat, Oheispalvelut, Sisustus, Saavutettavuus, Yhteistyö/tiedottaminen, Henkilökunta, Maksut ja Yhteisöllisyys. OPM:n julkaisuista vastaavaa jaottelua ei tehty, vaan niiden sisältöä verrattiin näihin verkkokeskustelusta muodostettuihin luokkiin.
Verkkokeskustelussa ja OPM:n julkaisuissa oli paljon samanlaisia mielipiteitä, mutta myös eroja löytyi. Molemmissa korostettiin kansalaisten tasa-arvoista tiedonsaantia ja tiedonhaun ohjausta sekä monipuolisten kokoelmien ja tilojen merkitystä. Myös yhteistyö lasten ja nuorten parissa sai molemmilta kannatusta. Kirjaston saavutettavuuden kannalta verkkokeskustelussa korostettiin pidempiä aukioloaikoja ja kotipalvelua, OPM:n julkaisuissa verkkopalveluita ja kirjastojen sijaintia. Alueellinen yhteistyö sai enemmän kannatusta OPM:n julkaisuissa. Henkilökunnan osalta verkkokeskustelussa toivottiin asiakaspalveluhenkisyyttä, OPM:n julkaisuissa taas korostettiin henkilökunnan koulutusta. Kirjastojen maksuttomuuden puolustaminen nousi vahvasti esiin verkkokeskustelussa, mutta OPM:n julkaisuissa se mainittiin vain ohimennen. Yhteisöllisyydestä ei puhuttu sellaisenaan kovin usein, mutta verkkokeskustelun eri kategorioissa se oli vahvasti esillä, samoin OPM:n julkaisuissa. Kirjasto siis nähtiin vahvasti kaikkien ihmisten yhteisenä tilana.
Avainsanat: yleiset kirjastot, palvelut, verkkokeskustelu, kirjastopolitiikka, sisällönanalyysi
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Verkkokeskustelun osalta hyödynnettiin myös aineiston kvantifiointia. Analyysin tuloksena verkkokeskustelusta muodostettiin kaksi pääluokkaa, Kirjaston sisältö ja Kirjaston suhteet yhteisöön. Näiden alla oli kaikkiaan 12 alaluokkaa: Kokoelmat, Toiminnot, Kansalaisen tietohuolto, Palvelut, Tapahtumat, Oheispalvelut, Sisustus, Saavutettavuus, Yhteistyö/tiedottaminen, Henkilökunta, Maksut ja Yhteisöllisyys. OPM:n julkaisuista vastaavaa jaottelua ei tehty, vaan niiden sisältöä verrattiin näihin verkkokeskustelusta muodostettuihin luokkiin.
Verkkokeskustelussa ja OPM:n julkaisuissa oli paljon samanlaisia mielipiteitä, mutta myös eroja löytyi. Molemmissa korostettiin kansalaisten tasa-arvoista tiedonsaantia ja tiedonhaun ohjausta sekä monipuolisten kokoelmien ja tilojen merkitystä. Myös yhteistyö lasten ja nuorten parissa sai molemmilta kannatusta. Kirjaston saavutettavuuden kannalta verkkokeskustelussa korostettiin pidempiä aukioloaikoja ja kotipalvelua, OPM:n julkaisuissa verkkopalveluita ja kirjastojen sijaintia. Alueellinen yhteistyö sai enemmän kannatusta OPM:n julkaisuissa. Henkilökunnan osalta verkkokeskustelussa toivottiin asiakaspalveluhenkisyyttä, OPM:n julkaisuissa taas korostettiin henkilökunnan koulutusta. Kirjastojen maksuttomuuden puolustaminen nousi vahvasti esiin verkkokeskustelussa, mutta OPM:n julkaisuissa se mainittiin vain ohimennen. Yhteisöllisyydestä ei puhuttu sellaisenaan kovin usein, mutta verkkokeskustelun eri kategorioissa se oli vahvasti esillä, samoin OPM:n julkaisuissa. Kirjasto siis nähtiin vahvasti kaikkien ihmisten yhteisenä tilana.
Avainsanat: yleiset kirjastot, palvelut, verkkokeskustelu, kirjastopolitiikka, sisällönanalyysi