Yrityksen sijoittuminen talousteoreettisena kysymyksenä
RANTANEN, LAURA (2011)
RANTANEN, LAURA
2011
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21587
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21587
Tiivistelmä
Perinteisen neoklassisen talousteorian näkökulmasta sijaintikysymykset eivät ole olennaisia. Tuotannontekijät jaetaan karkeasti työvoimaan ja pääomaan, ja mallit osoittavat tuotannon täydellisen hajaantumisen olevan kannattavinta. Neoklassiseen talousteoriaan perustuvat perinteiset sijaintiteoriat antavat kuitenkin uuden näkökulman tuomalla sijaintitekijät mukaan tarkasteluun ja ottavat samalla tärkeän askeleen kohti tilaa huomioivaa taloustiedettä.
Käytännössä yritysten sijoittumiseen vaikuttaa moni eri tekijä, ja hajaantumisen sijaan taloudellisen toiminnan alueellinen keskittyminen tuo yrityksille merkittäviä etuja. Tutkielman tarkoituksena on siten esitellä, miten teoria on kehittynyt täydellisen hajaantumisen mallista kasautumisen muodostumisen selittämiseen. Jotta teoriakehitys tulisi mahdollisimman hyvin esiin, perinteisiä sijaintiteorioita käydään läpi kronologisessa järjestyksessä. Nämä teoriat luovat myös perustan uudemmille sijaintiteorioille ja näin ollen uudempien sijaintiteorioiden voidaan sanoa jatkavan siitä, mihin varhaisemmat sijaintiteoriat päättyvät.
Uuden talousmaantieteen ansiosta sijaintikysymykset nousevat jälleen taloustieteelliseen tarkasteluun. Kasvavat skaalatuotot ja epätäydellisesti kilpaillut markkinat voidaan ottaa huomioon uusien työkalujen avulla ja näin ollen alueellisen keskittymisen selittäminen tulee mahdolliseksi. Nykyiset sijaintiteoriat eivät yritä perinteisten sijaintiteorioiden tapaan löytää yrityksille optimisijaintia, vaan pyrkivät selvittämään, miksi yritykset sijoittuvat niin kuin ne sijoittuvat. Krugmanin uusi talousmaantiede, Porterin klusteriteoria ja Glaeserin inhimillisen pääoman teoria korostavat kasautumisesta aiheutuvia hyötyjä.
Teoriakehityksen kannalta perinteisten sijaintiteorioiden esittämät oivallukset ovat olleet hyvin merkittäviä niiden saamasta kritiikistä huolimatta. Suurin ero varhaisempien ja uudempien sijaintiteorioiden välillä ei olekaan niiden ideoissa vaan mallien toteutuksessa. Kehityksen voidaan todeta jatkuvan edelleen, sillä sellaista mallia, joka yhdistäisi spatiaalisen taloustieteen valtavirtataloustieteeseen, ei ole vielä olemassa.
Asiasanat:yrityksen sijainti, perinteiset sijaintiteoriat, kasautuminen, uusi talousmaantiede
Käytännössä yritysten sijoittumiseen vaikuttaa moni eri tekijä, ja hajaantumisen sijaan taloudellisen toiminnan alueellinen keskittyminen tuo yrityksille merkittäviä etuja. Tutkielman tarkoituksena on siten esitellä, miten teoria on kehittynyt täydellisen hajaantumisen mallista kasautumisen muodostumisen selittämiseen. Jotta teoriakehitys tulisi mahdollisimman hyvin esiin, perinteisiä sijaintiteorioita käydään läpi kronologisessa järjestyksessä. Nämä teoriat luovat myös perustan uudemmille sijaintiteorioille ja näin ollen uudempien sijaintiteorioiden voidaan sanoa jatkavan siitä, mihin varhaisemmat sijaintiteoriat päättyvät.
Uuden talousmaantieteen ansiosta sijaintikysymykset nousevat jälleen taloustieteelliseen tarkasteluun. Kasvavat skaalatuotot ja epätäydellisesti kilpaillut markkinat voidaan ottaa huomioon uusien työkalujen avulla ja näin ollen alueellisen keskittymisen selittäminen tulee mahdolliseksi. Nykyiset sijaintiteoriat eivät yritä perinteisten sijaintiteorioiden tapaan löytää yrityksille optimisijaintia, vaan pyrkivät selvittämään, miksi yritykset sijoittuvat niin kuin ne sijoittuvat. Krugmanin uusi talousmaantiede, Porterin klusteriteoria ja Glaeserin inhimillisen pääoman teoria korostavat kasautumisesta aiheutuvia hyötyjä.
Teoriakehityksen kannalta perinteisten sijaintiteorioiden esittämät oivallukset ovat olleet hyvin merkittäviä niiden saamasta kritiikistä huolimatta. Suurin ero varhaisempien ja uudempien sijaintiteorioiden välillä ei olekaan niiden ideoissa vaan mallien toteutuksessa. Kehityksen voidaan todeta jatkuvan edelleen, sillä sellaista mallia, joka yhdistäisi spatiaalisen taloustieteen valtavirtataloustieteeseen, ei ole vielä olemassa.
Asiasanat:yrityksen sijainti, perinteiset sijaintiteoriat, kasautuminen, uusi talousmaantiede