Asuinympäristössä koetun yhteisöllisyyden ja turvallisuuden sekä viherympäristöjen käytön yhteydet elämäntyytyväisyyteen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten asuinympäristössä koettu yhteisöllisyys ja turvallisuus sekä asuinalueen luonto- ja viherympäristöjen käyttö ovat yhteydessä suomalaisten kaupunkilaisten elämäntyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin näiden asuinympäristöön liittyvien kokemusten yhteyksiä elämäntyytyväisyyteen eri väestöryhmissä, joita olivat työssäkäyvät ja ei-työssäkäyvät, parisuhteessa elävät ja yksin elävät sekä tamperelaiset ja helsinkiläiset vastaajat.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla Kaupunkien viheralueet ja ihmisten hyvinvointi -tutkimusprojektissa. Kyselyyn vastasi 1273 henkilöä. Vastaajista 62,6% oli naisia ja 37,4% miehiä. Vastaajat olivat 15 – 75-vuotiaita, keski-iän ollessa 43,8 vuotta. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin lineaarisilla regressioanalyyseilla.

Tulokset osoittivat, että asuinympäristössä koettu yhteisöllisyys oli oletusten mukaisesti yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, siten että enemmän yhteisöllisyyttä kokevat olivat tyytyväisempiä elämäänsä. Yhteisöllisyyden kokemus oli oletusten mukaisesti voimakkaammin yhteydessä yksin asuvien elämäntyytyväisyyteen parisuhteessa eläviin verrattuna. Asuinympäristössä koettu yhteisöllisyys ei kuitenkaan ollut voimakkaammin yhteydessä ei-työssäkäyvien elämäntyytyväisyyteen työssäkäyviin verrattuna. Vastoin oletuksia asuinympäristössä koettu turvallisuus sekä asuinalueen luonto- ja viherympäristöjen käyttö eivät olleet yhteydessä elämäntyytyväisyyteen tarkasteltaessa koko aineistoa. Yksin elävillä ja ei-työssäkäyvillä vastaajilla havaittiin kuitenkin käänteinen yhteys viherympäristöjen käyttötiheyden ja elämäntyytyväisyyden välillä.

Tutkimustulokset vahvistavat aiempia tuloksia asuinympäristössä koetun yhteisöllisyyden ja elämäntyytyväisyyden välisestä yhteydestä. Lisäksi tulokset antavat epäsuoraa tukea aiemmille tutkimuksille, joiden mukaan negatiivista mielialaa kokevat ihmiset hakeutuvat viherympäristöihin muita useammin. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa asuinympäristössä koetun yhteisöllisyyden ja turvallisuuden sekä viherympäristöjen käytön yhteyksiä elämäntyytyväisyyteen suomalaisessa kaupunkiväestössä. Tulokset osoittivat, että asuinympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä hyvinvointiin on hyödyllistä tarkastella väestöryhmittäin.

Tutkimuksessa havaittujen yhteyksien ajallisia suhteita sekä yhteyksiä mahdollisesti välittäviä ja muuntavia tekijöitä tulisi jatkossa tutkia tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä asuinalueita, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia. Tulosten perusteella asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja viheralueiden tavoitettavuutta tulisi pyrkiä edistämään.

Asiasanat:elämäntyytyväisyys, subjektiivinen hyvinvointi, yhteisöllisyyden kokemus, turvallisuuden tunne, viher- ja luontoympäristöt