Kan man uppnå modersmålsfärdigheter i svenska om man är en sverigefinsk? -En jämförelsestudie om sverigefinska och svenska elevers nationella prov i svenska
HONKOLA, HANNA (2011)
2011
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21541
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21541
Tiivistelmä
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on yhä tavallista, että lapsi hallitsee useampaa kuin yhtä kieltä. Siksi on tärkeää, että tietomme kaksikielisyydestä lisääntyy. Asenteet kaksikielisyyttä kohtaan ovat muuttuneet. Kun kaksikielisyys aikaisemmin nähtiin vahingollisena aivojen toiminnalle, ei nykyään ole yhtään epätavallista osata kahta kieltä sujuvasti. Kaksikieliset lapset voivat saavuttaa äidinkieliset valmiudet molemmissa kielissä, jos heillä on motivaatiota ja positiivinen asenne molempia kieliä kohtaan.
Tämän tutkielman tarkoituksena on vertailla ruotsinsuomalaisten 5. luokkalaisten oppilaiden ruotsin kielen taitoja verrattuna ruotsalaisten 5.luokkalaisten oppilaiden vastaaviin taitoihin. Ruotsinsuomalaiset käyvät ruotsinsuomalaista koulua ja ruotsalaiset ruotsalaista peruskoulua. Molemmat koulut sijaitsevat Tukholmassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 oppilasta. Tutkin oppilaiden ruotsin kielen taitoja vertailemalla heidän v. 2009 tekemiä valtakunnallisia ruotsin kielen kokeita keskenään. Valitsin tutkimukseen 4 eri kokeen osa-aluetta, 2 luetun ymmärtämisen tehtävää ja 2 kirjallisen tuottamisen tehtävää. Analysointivaiheessa käytän apunani taulukkoja ja vertailen oppilaiden tuloksia myös valtakunnallisesti. Teetin oppilaille myös kyselyn heidän taustoistaan, asenteistaan ja vanhempien tuesta. Kysymykset olivat avoimia. Metodini on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ruotsinsuomalaiset voivat saavuttaa äidinkieliset valmiudet ruotsin kielessä, jos heillä on tarpeeksi motivaatiota, positiivinen asenne kieltä kohtaan sekä vanhempien ja yhteiskunnan tuki. Erityisesti vanhempien tuella tai sen puuttumisella näytti olevan suurin vaikutus lapsen kielen oppimiseen.
Pohdin tutkimuksessani erityisesti asenteiden ja kodin merkitystä lasten koulumenestyksessä. Pyrin teettämissäni kyselyissä selvittämään oppilaiden ajatuksia
kaksikielisyydestä, heidän asenteita ruotsin kieltä ja ruotsin yhteiskuntaa kohtaan. Lisäksi haluan selvittää miten molempien koulujen oppilaat viihtyvät koulussa ja kuinka heidän vanhemmat heidän mielestään tukevat heitä.
Tutkielmani teoriaosuus kattaa näkemykset kaksikielisyydestä ja esittää ruotsinsuomalaisuuden käsitteen. Esitän myös teoriat kielestä, identiteetistä ja asenteista sekä pohdin tekijöitä jotka vaikuttavat lapsen koulumenestykseen. Otan esille myös sitoutumisteorian käsitteen teoriaosuudessa.
Asiasanat:tvåspråkighet, sverigefinne, språkattityd, skolframgång, språkinlärning
Tämän tutkielman tarkoituksena on vertailla ruotsinsuomalaisten 5. luokkalaisten oppilaiden ruotsin kielen taitoja verrattuna ruotsalaisten 5.luokkalaisten oppilaiden vastaaviin taitoihin. Ruotsinsuomalaiset käyvät ruotsinsuomalaista koulua ja ruotsalaiset ruotsalaista peruskoulua. Molemmat koulut sijaitsevat Tukholmassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 oppilasta. Tutkin oppilaiden ruotsin kielen taitoja vertailemalla heidän v. 2009 tekemiä valtakunnallisia ruotsin kielen kokeita keskenään. Valitsin tutkimukseen 4 eri kokeen osa-aluetta, 2 luetun ymmärtämisen tehtävää ja 2 kirjallisen tuottamisen tehtävää. Analysointivaiheessa käytän apunani taulukkoja ja vertailen oppilaiden tuloksia myös valtakunnallisesti. Teetin oppilaille myös kyselyn heidän taustoistaan, asenteistaan ja vanhempien tuesta. Kysymykset olivat avoimia. Metodini on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ruotsinsuomalaiset voivat saavuttaa äidinkieliset valmiudet ruotsin kielessä, jos heillä on tarpeeksi motivaatiota, positiivinen asenne kieltä kohtaan sekä vanhempien ja yhteiskunnan tuki. Erityisesti vanhempien tuella tai sen puuttumisella näytti olevan suurin vaikutus lapsen kielen oppimiseen.
Pohdin tutkimuksessani erityisesti asenteiden ja kodin merkitystä lasten koulumenestyksessä. Pyrin teettämissäni kyselyissä selvittämään oppilaiden ajatuksia
kaksikielisyydestä, heidän asenteita ruotsin kieltä ja ruotsin yhteiskuntaa kohtaan. Lisäksi haluan selvittää miten molempien koulujen oppilaat viihtyvät koulussa ja kuinka heidän vanhemmat heidän mielestään tukevat heitä.
Tutkielmani teoriaosuus kattaa näkemykset kaksikielisyydestä ja esittää ruotsinsuomalaisuuden käsitteen. Esitän myös teoriat kielestä, identiteetistä ja asenteista sekä pohdin tekijöitä jotka vaikuttavat lapsen koulumenestykseen. Otan esille myös sitoutumisteorian käsitteen teoriaosuudessa.
Asiasanat:tvåspråkighet, sverigefinne, språkattityd, skolframgång, språkinlärning