English in the Linguistic Landscape of Tampere: Studying the Visible Process of Macroacquisition
KARAPALO, JOUNI (2011)
KARAPALO, JOUNI
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21530
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21530
Tiivistelmä
Miksi englantia näkee niin paljon Tampereen kaduilla? Mitä englanti oikeastaan tekee Suomessa, kun se ei kuitenkaan ole maan virallinen kieli? Tämä sosiolingvistinen tutkielma esittelee syitä englannin käyttöön ja läsnäoloon sekä etsii vastauksia omiin tutkimuskysymyksiinsä kartoittamalla Tampereen kielimaisemaa melko uuden tieteellisen lähestymistavan, linguistic landscapen, metodein. Tarkastelun kohteina ovat englanninkieliset tekstit kauppojen, liikeyritysten tai instituutioiden kylteissä, ikkunoissa, valomainoksissa jne. Tutkielman keskeisimmät kysymykset ovat: kuka englantia käyttää ja mihin tarkoituksiin kaupungin liikekaduilla?
Englannin kieli alkoi levitä kiihtyvällä vauhdilla ympäri maailmaa heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, ja nykyään sen valta-asema on kiistaton globaalissa viestinnässä. Englanti onkin maailman laajimmalle levinnyt kieli, jonka hallitseminen on välttämätöntä useissa nykyammateissa. Myös Suomessa se on suosituin vieras kieli, jota lähes kaikki ovat opiskelleet koulussa pakollisena aineena erityisesti 1970-luvun koulu-uudistuksen jälkeen. Vaikka englannilla ei ole Suomessa virallista asemaa, se näkyy Tampereen keskustan katukuvassa yleisemmin kuin maan toinen virallinen kieli, ruotsi.
Englannin laajaa suosiota selitetään usein globalisaatiolla ja siihen liittyvillä ilmiöillä. Globalisaatio ja uusi teknologia ovatkin muokanneet maapallosta valtavan kylien ja kaupunkien verkoston, jossa ihmiset eivät enää elä eristyksissä toisistaan vaan kommunikoivat englanniksi.
Mutta onko globalisaatio ainoa iso toimija englannin laajamittaisen käytön takana? Sosiolingvisti Janina Brutt-Griffler on pitkään tutkinut vieraiden kielten omaksumista puheyhteisöjen näkökulmasta. Brutt-Grifflerin macroacquisition -teorian mukaan uusi kieli voidaan omaksua myös yhteisön tasolla eikä vain yksilön tasolla kuten on perinteisesti totuttu ajattelemaan. Macroacquisition -prosessissa jokin tietty puheyhteisö ottaa uuden kielen omakseen, ja näin yhteisön kieliympäristö alkaa vähitellen muuttua yksikielisestä kaksikielisempään suuntaan. Merkittävää on myös se, että prosessin myöhemmässä vaiheessa uusi kieli voi muuttua puheyhteisön kielen ja kulttuurin vaikutuksesta. Brutt-Griffler väittääkin, että tällaisilla puheyhteisöillä on keskeinen rooli englannin kielen tulevaisuutta ennustettaessa. Englannin sosiaalista todellisuutta valottavien tutkimuskysymystensä lisäksi tämä tutkielma pyrkii myös löytämään merkkejä macroacquisition -prosessista Tampereen kieliyhteisössä.
Avainsanat: Linguistic landscape, macroacquisition, globalization, World English
Englannin kieli alkoi levitä kiihtyvällä vauhdilla ympäri maailmaa heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, ja nykyään sen valta-asema on kiistaton globaalissa viestinnässä. Englanti onkin maailman laajimmalle levinnyt kieli, jonka hallitseminen on välttämätöntä useissa nykyammateissa. Myös Suomessa se on suosituin vieras kieli, jota lähes kaikki ovat opiskelleet koulussa pakollisena aineena erityisesti 1970-luvun koulu-uudistuksen jälkeen. Vaikka englannilla ei ole Suomessa virallista asemaa, se näkyy Tampereen keskustan katukuvassa yleisemmin kuin maan toinen virallinen kieli, ruotsi.
Englannin laajaa suosiota selitetään usein globalisaatiolla ja siihen liittyvillä ilmiöillä. Globalisaatio ja uusi teknologia ovatkin muokanneet maapallosta valtavan kylien ja kaupunkien verkoston, jossa ihmiset eivät enää elä eristyksissä toisistaan vaan kommunikoivat englanniksi.
Mutta onko globalisaatio ainoa iso toimija englannin laajamittaisen käytön takana? Sosiolingvisti Janina Brutt-Griffler on pitkään tutkinut vieraiden kielten omaksumista puheyhteisöjen näkökulmasta. Brutt-Grifflerin macroacquisition -teorian mukaan uusi kieli voidaan omaksua myös yhteisön tasolla eikä vain yksilön tasolla kuten on perinteisesti totuttu ajattelemaan. Macroacquisition -prosessissa jokin tietty puheyhteisö ottaa uuden kielen omakseen, ja näin yhteisön kieliympäristö alkaa vähitellen muuttua yksikielisestä kaksikielisempään suuntaan. Merkittävää on myös se, että prosessin myöhemmässä vaiheessa uusi kieli voi muuttua puheyhteisön kielen ja kulttuurin vaikutuksesta. Brutt-Griffler väittääkin, että tällaisilla puheyhteisöillä on keskeinen rooli englannin kielen tulevaisuutta ennustettaessa. Englannin sosiaalista todellisuutta valottavien tutkimuskysymystensä lisäksi tämä tutkielma pyrkii myös löytämään merkkejä macroacquisition -prosessista Tampereen kieliyhteisössä.
Avainsanat: Linguistic landscape, macroacquisition, globalization, World English