Mahdollisuus saada äänensä kuuluviin: Etelä-Alvari alueellisen vaikuttamisen kanavana osallistujien näkökulmasta.
SAARELA, HENNA (2011)
2011
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21525
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21525
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys Etelä-Alvarin toiminnalla on sen jäsenille ja tuoda esiin mahdollisia kehittämistarpeita. Toiminta on osa Tampereen kaupungin alueellisen vaikuttamisen kanavaa, jossa asukkaat voivat työryhmissä osallistua muun muassa omaa aluetta koskevien asioiden suunnitteluun. Kaupungissa toimii yhteensä viisi työryhmää, joista tässä tutkimuksessa oli mukana eteläinen alue.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa toimintaan aktiivisesti osallistunutta jäsentä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, joka keskittyy merkitysten etsimiseen. Näkökulmaksi valittiin jäsenten toiminnalle antamat merkitykset, koska niistä ei ollut aiempaa tietoa. Tulokset osoittivat, että osallistujien näkemys toiminnasta on pitkälti sama kuin hallinnon. Syynä saattaa olla se, että toiminta lähti liikkeelle kaupungin aloitteesta, joten osallistujat ovat ottaneet mallin valmiiksi annettuna. Osallistujat arvostavat aidosti mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin, vaikka varsinaista päätöksenteko-oikeutta ei olekaan. Ensimmäisellä kaudella onnistuttiin vaikuttamaan lähinnä pieniin ja heti konkreettisesti näkyviin asioihin. Toiminnalle toivottiin kuitenkin jatkossa merkittävämpää roolia, mikä käytännössä tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa myös isompiin asioihin. Kehittämistarpeiksi nousivat toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kaupungin aktiivisempi rooli palautteenantajana. Koska kyse on tapaustutkimuksesta, saadut tulokset eivät ole yleistettävissä. Ne voivat kuitenkin tarjota mahdollisuuden ymmärtää myös muita vastaavia tapauksia.
Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy paikalliseen hallintaan, joka tässä tulkitaan kansalaisyhteiskuntaa vahvistavaksi. Alueellinen osallistuminen nähdään asukkaiden ja kunnan välisenä vuorovaikutuksena, jossa päätökset rakennetaan yhteisissä suunnittelukäytännöissä.
Asiasanat:Osallistuminen, kansalaisyhteiskunta, paikallinen hallinta, alueellisuus, kokemuksellinen tieto, vuorovaikutteisuus, aktiivinen kansalaisuus
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa toimintaan aktiivisesti osallistunutta jäsentä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, joka keskittyy merkitysten etsimiseen. Näkökulmaksi valittiin jäsenten toiminnalle antamat merkitykset, koska niistä ei ollut aiempaa tietoa. Tulokset osoittivat, että osallistujien näkemys toiminnasta on pitkälti sama kuin hallinnon. Syynä saattaa olla se, että toiminta lähti liikkeelle kaupungin aloitteesta, joten osallistujat ovat ottaneet mallin valmiiksi annettuna. Osallistujat arvostavat aidosti mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin, vaikka varsinaista päätöksenteko-oikeutta ei olekaan. Ensimmäisellä kaudella onnistuttiin vaikuttamaan lähinnä pieniin ja heti konkreettisesti näkyviin asioihin. Toiminnalle toivottiin kuitenkin jatkossa merkittävämpää roolia, mikä käytännössä tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa myös isompiin asioihin. Kehittämistarpeiksi nousivat toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kaupungin aktiivisempi rooli palautteenantajana. Koska kyse on tapaustutkimuksesta, saadut tulokset eivät ole yleistettävissä. Ne voivat kuitenkin tarjota mahdollisuuden ymmärtää myös muita vastaavia tapauksia.
Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy paikalliseen hallintaan, joka tässä tulkitaan kansalaisyhteiskuntaa vahvistavaksi. Alueellinen osallistuminen nähdään asukkaiden ja kunnan välisenä vuorovaikutuksena, jossa päätökset rakennetaan yhteisissä suunnittelukäytännöissä.
Asiasanat:Osallistuminen, kansalaisyhteiskunta, paikallinen hallinta, alueellisuus, kokemuksellinen tieto, vuorovaikutteisuus, aktiivinen kansalaisuus