Tuki-interventiot ja vanhempien terveydenhuoltohenkilöstöltä saama tuki lapsen kuoleman jälkeen
RAITIO, KATJA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RAITIO, KATJA
2011
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-07Tiivistelmä
Pro Gradu - tutkielma, Kirjallisuuskatsaus 21 sivua + 1 liite sekä tieteellinen artikkeli 31 sivua + 5 taulukkoa
Pro gradu -tutkielman ensimmäisenä osana on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kuvata vanhempien saamaa tukea lapsen kuoleman jälkeen vanhemmille suunnattujen tuki-interventioiden sekä vanhempien kokemuksien kautta.
Kirjallisuuskatsauksen tuki-interventioiden tavoitteena oli usein ennaltaehkäisy sekä tuen ja tiedon tarjoaminen sureville vanhemmille. Tuki-interventioita oli suunnattu lapsensa kuoleman kohdanneille vanhemmille ja usein kohderyhmittäin kuolleen lapsen iän tai kuolemaan liittyvien olosuhteiden mukaan. Tuki-interventiot olivat ryhmämuotoisia, pariskunnille, yksittäisille vanhemmille, koko perheelle tai laajemmalle verkostolle suunnattuja ja niiden ajoitus vaihteli. Tuki-intervention toteuttajana oli terveydenhuollon ammattihenkilö, vertaistoimija tai koulutettu surutyöntekijä. Tuki-interventioihin osallistuneet vanhemmat olivat usein tyytyväisiä saamaansa tukeen. Kirjallisuuskatsauksen mukaan tuki-interventiot voivat edesauttaa vanhempien suruprosessia ja antaa mahdollisuuden jakaa lapsen kuolemaan liittyviä kokemuksia. Vanhempien kokemukset terveydenhuollon ammattihenkilöstöltä saamastaan tuesta olivat joko positiivisia tai negatiivisia. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rooli on ensiarvoisen tärkeä tuen antajana ja hoitotyöntekijät ovat usein avainasemassa lapsensa kuoleman kohdanneiden vanhempien tukemisessa.
Tutkielman toisena osana on tutkimusartikkeli (Raitio, Kaunonen, Aho: Mothers's (Maternal) grief after the death of a child – a bereavement follow-up intervention, arvioitavana). Tutkimuksessa arvioidaan tuki-intervention vaikutusta äitien surureaktioihin interventio- (n= 83) sekä kontrolliryhmässä (n=53). Tuki-interventio sisälsi kirjallisen tukipaketin, vertaistukijan yhteydenoton sekä terveydenhuollon ammattihenkilön yhteydenoton. Aineisto kerättiin kuusi kuukautta lapsen kuoleman jälkeen Hoganin surureaktiomittarilla (HGRC) ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan äitien surureaktioilla ei ollut eroa interventio- ja kontrolliryhmän välillä kuusi kuukautta lapsen kuoleman jälkeen, mutta terveydenhuoltohenkilöstöltä saatu tuki oli yhteydessä äitien vahvempaan persoonalliseen kasvuun. Äitien ikä, terveydentila ja kuolleen lapsen ikä oli yhteydessä äitien surureaktioihin. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että terveydenhuoltohenkilöstö on tärkeässä roolissa arvioitaessa äitien tuen tarvetta: annettu tuki voi helpottaa äitien surureaktioita. Tutkimus vahvistaa surevien äitien sosiaalisen tuen merkitystä lapsen kuoleman jälkeen.
Avainsanat: äidin suru, lapsen kuolema, tuki-interventio, sosiaalinen tuki
ABSTRACT
Master's thesis, Literature review 21 pages + 1 appendix and research article 31 pages + 5 tables
The first part of this Master's thesis contains a literature review. The purpose of this literature review is to describe the given support to parents after the death of a child from the view of the follow-up interventions and parental experiences.
The most often mentioned objectives of the follow-up interventions were prevention, providing support and offering knowledge. All the follow-up interventions were aimed to the parents who had faced the death of their child. The follow-interventions were often divided by target groups; by the age of the death child or by the circumstances surrounding the child's death. The follow-up interventions took the form of group, couple-centered, one-to-one, the whole family or larger network basis. The timing of the follow-up interventions varied. The follow-up interventions were implemented by healthcare professionals, peer supporters or skilled grief worker and the parents were satisfied of the support they got. According to this literature review follow-up interventions may further the grief process and give a possibility to share the experiences connected to child's death. Parents' experiences of the received support from health care professionals were positive or negative. The role of the health care professionals is essential when considering the parental support after the death of a child and most often the nurses are in the key position.
The second part of this thesis contains a research article (Raitio, Kaunonen, Aho: Mothers's grief after the death of a child – a bereavement follow-up intervention, in evaluation) The article describes a study designed to evaluate the effectiveness of an intervention program for grieving mothers and their experiences of it in a sample of intervention (n= 83) and control (n=53) mothers. The intervention included three complementary components: a support package, peer supporters' contact and health care personnel's contact. The data was collected by using the Hogan Grief Reactions Checklist (HGRC) and was analyzed by statistical methods. The assessment at six months after the death of a child showed that there were no significant differences in the grief reactions between the intervention group and the control group. However, greater support from the health care personnel was associated with stronger personal growth. The mothers' age, self-perceived health status and the age of deceased child were associated with the grief reactions. Health care professionals are in an important role when considering support for grieving mothers; the given support may relieve the mothers' grief reactions. This study emphasizes the importance of social support to grieving mothers.
Keywords: mothers' grief, death of a child, follow-up intervention, social support
Pro gradu -tutkielman ensimmäisenä osana on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kuvata vanhempien saamaa tukea lapsen kuoleman jälkeen vanhemmille suunnattujen tuki-interventioiden sekä vanhempien kokemuksien kautta.
Kirjallisuuskatsauksen tuki-interventioiden tavoitteena oli usein ennaltaehkäisy sekä tuen ja tiedon tarjoaminen sureville vanhemmille. Tuki-interventioita oli suunnattu lapsensa kuoleman kohdanneille vanhemmille ja usein kohderyhmittäin kuolleen lapsen iän tai kuolemaan liittyvien olosuhteiden mukaan. Tuki-interventiot olivat ryhmämuotoisia, pariskunnille, yksittäisille vanhemmille, koko perheelle tai laajemmalle verkostolle suunnattuja ja niiden ajoitus vaihteli. Tuki-intervention toteuttajana oli terveydenhuollon ammattihenkilö, vertaistoimija tai koulutettu surutyöntekijä. Tuki-interventioihin osallistuneet vanhemmat olivat usein tyytyväisiä saamaansa tukeen. Kirjallisuuskatsauksen mukaan tuki-interventiot voivat edesauttaa vanhempien suruprosessia ja antaa mahdollisuuden jakaa lapsen kuolemaan liittyviä kokemuksia. Vanhempien kokemukset terveydenhuollon ammattihenkilöstöltä saamastaan tuesta olivat joko positiivisia tai negatiivisia. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rooli on ensiarvoisen tärkeä tuen antajana ja hoitotyöntekijät ovat usein avainasemassa lapsensa kuoleman kohdanneiden vanhempien tukemisessa.
Tutkielman toisena osana on tutkimusartikkeli (Raitio, Kaunonen, Aho: Mothers's (Maternal) grief after the death of a child – a bereavement follow-up intervention, arvioitavana). Tutkimuksessa arvioidaan tuki-intervention vaikutusta äitien surureaktioihin interventio- (n= 83) sekä kontrolliryhmässä (n=53). Tuki-interventio sisälsi kirjallisen tukipaketin, vertaistukijan yhteydenoton sekä terveydenhuollon ammattihenkilön yhteydenoton. Aineisto kerättiin kuusi kuukautta lapsen kuoleman jälkeen Hoganin surureaktiomittarilla (HGRC) ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan äitien surureaktioilla ei ollut eroa interventio- ja kontrolliryhmän välillä kuusi kuukautta lapsen kuoleman jälkeen, mutta terveydenhuoltohenkilöstöltä saatu tuki oli yhteydessä äitien vahvempaan persoonalliseen kasvuun. Äitien ikä, terveydentila ja kuolleen lapsen ikä oli yhteydessä äitien surureaktioihin. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että terveydenhuoltohenkilöstö on tärkeässä roolissa arvioitaessa äitien tuen tarvetta: annettu tuki voi helpottaa äitien surureaktioita. Tutkimus vahvistaa surevien äitien sosiaalisen tuen merkitystä lapsen kuoleman jälkeen.
Avainsanat: äidin suru, lapsen kuolema, tuki-interventio, sosiaalinen tuki
ABSTRACT
Master's thesis, Literature review 21 pages + 1 appendix and research article 31 pages + 5 tables
The first part of this Master's thesis contains a literature review. The purpose of this literature review is to describe the given support to parents after the death of a child from the view of the follow-up interventions and parental experiences.
The most often mentioned objectives of the follow-up interventions were prevention, providing support and offering knowledge. All the follow-up interventions were aimed to the parents who had faced the death of their child. The follow-interventions were often divided by target groups; by the age of the death child or by the circumstances surrounding the child's death. The follow-up interventions took the form of group, couple-centered, one-to-one, the whole family or larger network basis. The timing of the follow-up interventions varied. The follow-up interventions were implemented by healthcare professionals, peer supporters or skilled grief worker and the parents were satisfied of the support they got. According to this literature review follow-up interventions may further the grief process and give a possibility to share the experiences connected to child's death. Parents' experiences of the received support from health care professionals were positive or negative. The role of the health care professionals is essential when considering the parental support after the death of a child and most often the nurses are in the key position.
The second part of this thesis contains a research article (Raitio, Kaunonen, Aho: Mothers's grief after the death of a child – a bereavement follow-up intervention, in evaluation) The article describes a study designed to evaluate the effectiveness of an intervention program for grieving mothers and their experiences of it in a sample of intervention (n= 83) and control (n=53) mothers. The intervention included three complementary components: a support package, peer supporters' contact and health care personnel's contact. The data was collected by using the Hogan Grief Reactions Checklist (HGRC) and was analyzed by statistical methods. The assessment at six months after the death of a child showed that there were no significant differences in the grief reactions between the intervention group and the control group. However, greater support from the health care personnel was associated with stronger personal growth. The mothers' age, self-perceived health status and the age of deceased child were associated with the grief reactions. Health care professionals are in an important role when considering support for grieving mothers; the given support may relieve the mothers' grief reactions. This study emphasizes the importance of social support to grieving mothers.
Keywords: mothers' grief, death of a child, follow-up intervention, social support