Hoitoisuusluokitusjärjestelmät ja niiden hyödyntäminen johtamisen työvälineenä

Abstract

Pro gradu –tutkielma koostui kirjallisuuskatsauksesta ja artikkelista. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitoisuutta ja hoitoisuusluokittelua monipuolisesti aikaisemman tutkimustiedon avulla. Työssä kuvattiin hoitoisuuden luokittelua sekä eri maiden hoitoisuusluokitusjärjestelmiä, painopisteenä suomalaisen hoitotyön mittaaminen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitoisuusluokittelusta ja luokitusten hyödyntämisestä johtajien työvälineenä, etenkin suomalaisessa hoitotyön kontekstissa. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin CINAHL, MEDIC ja MEDLINE -tietokannoista hakusanoilla hoitoisuus, rafaela, opc, patient classification ja patient acuity.

Kirjallisuuskatsauksessa todettiin eroja teorian ja käytännön välillä. Teoreettisella tasolla hoitoisuusluokitusmittarit ovat toimivia ja niillä saadaan arvokasta tietoa hoitotyön resursseista ja potilaan hoitoisuudesta, mutta on todettu, etteivät hoitotyön johtajat hyödynnä järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti esimerkiksi resurssien allokointiin. Suomalaisten terveydenhuoltoyksiköiden henkilöstömitoitus on arvioitu riittämättömäksi ja tilanne on jatkunut samansuuntaisena jo vuosia, vaikka resurssivaje ja henkilöstöresurssien jakautuminen epätasaisesti on kiistatta pystytty osoittamaan hoitoisuusluokitusjärjestelmien avulla. Tämä saattaa vaikuttaa negatiivisesti hoitohenkilökunnan asenteisiin hoitoisuusluokittelua kohtaan. Mittareilla saatavan tiedon hyödyntäminen ja etenkin siitä tiedottaminen yksiköissä voisi lisätä motivaatiota hoitoisuusluokittelun tekoon.

Tulevaisuuden haasteena on hoitoisuusluokitusjärjestelmien implementoinnin kehittäminen ja tutkiminen. Tavoitteena on saada potilaat hyötymään järjestelmien eduista parhaalla mahdollisella tavalla, saaden tarvitsemansa hoidon ajallaan optimaalisin resurssein. Haasteena tässä kehitystyössä on henkilökunnan ajankäytön ja osaamisen optimaalinen hyödyntäminen sekä hoitoisuusluokittelun moniammatillisuuden lisääminen.

Tutkielman toinen osa koostuu tieteellisestä artikkelista ”Hoitoisuus ja ohjaus poliklinikalla”. Kirjoittajina olivat TtM –opiskelija Mira Palonen, TtT Anna Liisa Aho, FM Annamaija Koivisto sekä TtT, dosentti, Marja Kaunonen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata polikliinista potilasohjausta hoitoisuuden ja potilastyytyväisyyden kautta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitoisuuden yhteydestä potilaan ohjaukseen polikliinisessa kontekstissa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä arkistoaineiston analyysina. Aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan viideltä poliklinikalta. Tutkimusaineisto muodostui POLIHOIq –hoitoisuusluokitusmittarin (N=3301) sekä poliklinikan laatumittarin (N=420) vastauksista. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 15.0 for Windows –ohjelmalla.

Tutkimustulosten mukaan potilaat olivat tyytyväisiä saamansa ohjauksen määrään. Eniten tietoa oli annettu tutkimuksista ja niiden tuloksista. Vain noin puolet oli saanut hyvin tai erinomaisesti etukäteen tietoa poliklinikkakäynnin kestosta. Valtaosa potilaista oli omatoimisia tai vain vähän apua tarvitsevia. Hoidon suunnitteluun, koordinointiin ja emotionaalisen tuen antamiseen käytettiin lähes puolet vastaanottoajasta, mikä kuvaa ohjauksen keskeistä roolia hoitotyössä. Hoitoisuus ei ollut yhteydessä potilaiden kokemuksiin saadusta ohjauksesta. Hoitoisuuden ja ohjauksen yhteyttä ei ole tutkittu aiemmin Suomessa, joten tutkimuksella tuotettiin uutta tietoa aiheesta. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä potilaiden ohjausta polikliinisessa hoitotyössä.

Avainsanat: hoitoisuus, hoitoisuusluokitus, potilasohjaus, polikliininen hoito, benchmarking