Eriarvoisen lapsuuden yhteydet nuorten hyvinvointiin
KIVIMÄKI, ANNA (2011)
2011
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21510
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21510
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani eriarvoisen lapsuuden yhteyksiä nuorten hyvinvointiin. Aineistoni koostuu vuoden 2009 Kouluterveyskyselyn 8. ja 9. luokkalaisista vastaajista.
Tutkimuksessa käsittelen nuorten hyvinvointia terveyden ja terveystottumusten kautta. Eriarvoisen lapsuuden määrittelyyn olen käyttänyt Irmeli Järventien kehittämää lasten syrjäytymisriski – analyysikehikkoa, jossa eriarvoinen lapsuus määrittyy nuorten samaan perushoivan sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin perusteella. Tutkimukseni alussa esittelen aikaisempaa kirjallisuutta lapsuuden murroksesta, eriarvoisesta lapsuudesta sekä terveyden roolia yksilön hyvinvoinnissa. Tutkimuksen empiirinen osa on kvantitatiivinen ja perustuu Kouluterveyskyselyn vuoden 2009 aineistoon. Ryhmittelen nuoret klusterianalyysin avulla eriarvoista lapsuutta kuvaaviin ryhmiin, joiden ääripäinä ovat hyvä lapsuus ja riskilapsuus. Tämän jälkeen vertailen eriarvosta lapsuutta kuvaavien ryhmien hyvinvointia ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimukseni tuloksina kuvaan, minkälaisiksi eriarvoisen lapsuuden ryhmät muodostuivat, ja tarkastelen eriarvoisen lapsuuden yhteyksiä nuorten terveydentilaan sekä terveystottumuksiin.
Tulosten mukaan riskilapsuuden nuorten tilanne on huolta herättävä sekä perushoivassa että psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Hyvän lapsuuden nuorilla perushoiva sekä psykososiaalinen hyvinvointi eivät aiheuttaneet syytä huoleen. Tulosten mukaan riskilapsuuden nuorten terveydentila ja terveystottumukset olivat huonommat kuin hyvän lapsuuden nuorilla. Tuloksista johtuen myös sosiaalityössä tulisi terveys ja terveystottumukset ottaa paremmin huomioon lapsen tai nuoren hyvinvointia tukevina tekijöinä, sillä lastensuojelun asiakkaat voidaan usein sijoittaa riskilapsuuden ryhmään.
Asiasanat:lapsuus, eriarvoisuus, hyvinvointi, terveys, terveystottumukset, Kouluterveyskysely, klusterianalyysi
Tutkimuksessa käsittelen nuorten hyvinvointia terveyden ja terveystottumusten kautta. Eriarvoisen lapsuuden määrittelyyn olen käyttänyt Irmeli Järventien kehittämää lasten syrjäytymisriski – analyysikehikkoa, jossa eriarvoinen lapsuus määrittyy nuorten samaan perushoivan sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin perusteella. Tutkimukseni alussa esittelen aikaisempaa kirjallisuutta lapsuuden murroksesta, eriarvoisesta lapsuudesta sekä terveyden roolia yksilön hyvinvoinnissa. Tutkimuksen empiirinen osa on kvantitatiivinen ja perustuu Kouluterveyskyselyn vuoden 2009 aineistoon. Ryhmittelen nuoret klusterianalyysin avulla eriarvoista lapsuutta kuvaaviin ryhmiin, joiden ääripäinä ovat hyvä lapsuus ja riskilapsuus. Tämän jälkeen vertailen eriarvosta lapsuutta kuvaavien ryhmien hyvinvointia ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimukseni tuloksina kuvaan, minkälaisiksi eriarvoisen lapsuuden ryhmät muodostuivat, ja tarkastelen eriarvoisen lapsuuden yhteyksiä nuorten terveydentilaan sekä terveystottumuksiin.
Tulosten mukaan riskilapsuuden nuorten tilanne on huolta herättävä sekä perushoivassa että psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Hyvän lapsuuden nuorilla perushoiva sekä psykososiaalinen hyvinvointi eivät aiheuttaneet syytä huoleen. Tulosten mukaan riskilapsuuden nuorten terveydentila ja terveystottumukset olivat huonommat kuin hyvän lapsuuden nuorilla. Tuloksista johtuen myös sosiaalityössä tulisi terveys ja terveystottumukset ottaa paremmin huomioon lapsen tai nuoren hyvinvointia tukevina tekijöinä, sillä lastensuojelun asiakkaat voidaan usein sijoittaa riskilapsuuden ryhmään.
Asiasanat:lapsuus, eriarvoisuus, hyvinvointi, terveys, terveystottumukset, Kouluterveyskysely, klusterianalyysi