LEHTIKUVAAJA KOHTAA MAAHANMUUTTAJAN. Maahanmuuttajien representaatiot Helsingin Sanomissa ja kuvantuottamisen kehykset kuvaushetkellä
KAARTINEN, MIISA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAARTINEN, MIISA
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-08Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen määrällisen sisällönanalyysin avulla sitä, miten maahanmuuttajat representoituvat vuoden kuvissa. Lisäksi tutkin neljän valokuvaajan haastattelun perusteella kuvantuottamisen kehyksiä maahanmuuttaja-aiheisten kuvien rakentamisessa.
Tutkielman ensimmäisessä empiirisessä osassa olen käyttänyt tutkimusaineistonani Helsingin Sanomissa vuonna 2006 julkaistuja kuvia maahanmuuttajista. Aineistoni 87 lehtikuvaa analysoidessani olen ottanut huomioon kuviin liittyvän välittömän tekstiaineksen. Tutkimuksessani tarkastelen millaisia säännönmukaisuuksia on journalismin tavoissa esittää maahanmuuttajia. Lisäksi tarkastelen yksittäisten esimerkkien kautta lyhyesti sitä, millaisena maahanmuuttajien suhde valtaväestöön näyttäytyy kuvissa. Tutkielmani toista empiiristä osaa varten haastattelin neljää lehtikuvaajaa, jotka keväällä 2006 kävivät kukin vuorollaan kuvaamassa samaa maahanmuuttajataustaista poikaa, jonka kirjoittamista ylioppilaaksi seurattiin Helsingin Sanomien juttusarjassa. Tutkielman aineistojen analysoinnissa olen käyttänyt metodisina työkaluina määrällistä sisällönanalyysia ja kehysanalyysia.
Vähemmistöryhmistä uutisointi lisääntyi Suomessa 1990-luvulla yhtä aikaa maahanmuuton lisääntymisen kanssa. Muutamien vuosien jälkeen journalismissa alkoi esiintyä erilaisia yrityksiä saada maahanmuuttajille enemmän näkyvyyttä. Maahanmuuttajien näkymistä mediassa on tarkasteltu vuosien varrella yhä enemmän, mutta tutkimukset on tehty lähinnä tekstiaineistoista.
Analyysini perusteella maahanmuuttajat representoituvat lehden lukijalle lähinnä arjen ja työn kuvissa. Lehden lukijalle kuvat rakentavat todellisuuden, jossa maahanmuuttajat ovat valtaväestön kannalta kiinnostavia näissä toiminnoissa. Maahanmuuttajien muu elämä jää lukijalle vieraaksi ja salaiseksi. Heidän suhteensa valtaväestöön jakautuu kahtia. Toisinaan maahanmuuttajat kuvataan yhteistyössä valtaväestön kanssa, toisinaan taas ulkopuolisina muukalaisina, toisina. Yhteistyöhön valtaväestön kanssa maahanmuuttajat pääsevät erityisesti työssä ja koulussa. Maahanmuuttajien ulkopuolisuutta puolestaan korostetaan erityisesti kuvissa, jotka liittyvät heidän asuttamiinsa asuinalueisiin.
Kuvaajia haastattelemalla selvisi, että on olemassa kulttuurissa ja työssä syntyneitä yhtenäisiä tapoja tuottaa maahanmuuttaja-aiheisia lehtikuvia Kuvaa kohtaan on monia vaatimuksia, joihin kuvaajat yrittävät vastata. Haastatteluaineistosta oli löydettävissä kuusi kehystä, joita kuvien rakennusprosessissa esiintyy. Ne ovat journalistinen kehys, sattuman kehys, varovaisuuden kehys, oman tyylin kehys, eksotiikan kehys ja ideaalikuvan kehys. Näistä varovaisuuden kehys ja eksotiikan kehys tulevat esiin maahanmuuttaja-aiheisten kuvien kuvaushetkellä.
Asiasanat: Maahanmuuttaja, representaatio, toiseus, visuaalinen kulttuuri, kehysanalyysi
Tutkielman ensimmäisessä empiirisessä osassa olen käyttänyt tutkimusaineistonani Helsingin Sanomissa vuonna 2006 julkaistuja kuvia maahanmuuttajista. Aineistoni 87 lehtikuvaa analysoidessani olen ottanut huomioon kuviin liittyvän välittömän tekstiaineksen. Tutkimuksessani tarkastelen millaisia säännönmukaisuuksia on journalismin tavoissa esittää maahanmuuttajia. Lisäksi tarkastelen yksittäisten esimerkkien kautta lyhyesti sitä, millaisena maahanmuuttajien suhde valtaväestöön näyttäytyy kuvissa. Tutkielmani toista empiiristä osaa varten haastattelin neljää lehtikuvaajaa, jotka keväällä 2006 kävivät kukin vuorollaan kuvaamassa samaa maahanmuuttajataustaista poikaa, jonka kirjoittamista ylioppilaaksi seurattiin Helsingin Sanomien juttusarjassa. Tutkielman aineistojen analysoinnissa olen käyttänyt metodisina työkaluina määrällistä sisällönanalyysia ja kehysanalyysia.
Vähemmistöryhmistä uutisointi lisääntyi Suomessa 1990-luvulla yhtä aikaa maahanmuuton lisääntymisen kanssa. Muutamien vuosien jälkeen journalismissa alkoi esiintyä erilaisia yrityksiä saada maahanmuuttajille enemmän näkyvyyttä. Maahanmuuttajien näkymistä mediassa on tarkasteltu vuosien varrella yhä enemmän, mutta tutkimukset on tehty lähinnä tekstiaineistoista.
Analyysini perusteella maahanmuuttajat representoituvat lehden lukijalle lähinnä arjen ja työn kuvissa. Lehden lukijalle kuvat rakentavat todellisuuden, jossa maahanmuuttajat ovat valtaväestön kannalta kiinnostavia näissä toiminnoissa. Maahanmuuttajien muu elämä jää lukijalle vieraaksi ja salaiseksi. Heidän suhteensa valtaväestöön jakautuu kahtia. Toisinaan maahanmuuttajat kuvataan yhteistyössä valtaväestön kanssa, toisinaan taas ulkopuolisina muukalaisina, toisina. Yhteistyöhön valtaväestön kanssa maahanmuuttajat pääsevät erityisesti työssä ja koulussa. Maahanmuuttajien ulkopuolisuutta puolestaan korostetaan erityisesti kuvissa, jotka liittyvät heidän asuttamiinsa asuinalueisiin.
Kuvaajia haastattelemalla selvisi, että on olemassa kulttuurissa ja työssä syntyneitä yhtenäisiä tapoja tuottaa maahanmuuttaja-aiheisia lehtikuvia Kuvaa kohtaan on monia vaatimuksia, joihin kuvaajat yrittävät vastata. Haastatteluaineistosta oli löydettävissä kuusi kehystä, joita kuvien rakennusprosessissa esiintyy. Ne ovat journalistinen kehys, sattuman kehys, varovaisuuden kehys, oman tyylin kehys, eksotiikan kehys ja ideaalikuvan kehys. Näistä varovaisuuden kehys ja eksotiikan kehys tulevat esiin maahanmuuttaja-aiheisten kuvien kuvaushetkellä.
Asiasanat: Maahanmuuttaja, representaatio, toiseus, visuaalinen kulttuuri, kehysanalyysi