Japanilaiset länsimaisissa mielikuvissa: Kehitys mielikuvatyypeittäin 1850-luvulta nykypäivään

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen japanilaisia koskevien länsimaisten mielikuvien syntyä, kehitystä ja mahdollisia muutoksia. Tutkin sekä japanilaisiin miehiin, että japanilaisiin naisiin liittyviä mielikuvia, ja lisäksi huomioin myös ne mielikuvat, joita on liitetty yleisemmin Japaniin maana. Tässä tutkielmassa selvitän millaisia historiallisia tapahtumia ja kulttuurisia rakenteita löytyy mielikuvien synnyn ja niiden kehityksen taustalta. Lisäksi keskeisenä kysymyksenä tutkielmassani on selvittää, missä määrin erilaiset mielikuvat ovat siirtyneet nykyaikaan.

Aineistoni koostuu niin 1800- ja 1900-luvun aikana kirjoitetuista matkakirjoista kuin muista Japani-aiheisista teksteistä. Nykyaikaa kuvastamaan olen valinnut populaarikulttuurin tuotteita, kuten kaunokirjallisia teoksia ja elokuvia, sekä niistä kirjoitettuja arvosteluja. Lähteiden avulla luon mahdollisimman yhteinäisen kehityskaaren, josta on nähtävissä mistä määrin mielikuvat ovat välittyneet nykyajan länsimaalaisille. Olen tarkastellut aineistoani tyypittelemällä eri lähteet kolmeen erilaiseen mielikuvatyyppiin. Anglosaksiset mielikuvat ovat kehittyneet englannin kielisellä kulttuurialueella, mannereurooppalaiset ovat peräisin nimensä mukaisesti Euroopan mantereella sekä erityisesti Skandinaviassa, ja sivistyneiden naisten mielikuvat ovat koulutettujen maailmaa nähneiden naisten synnyttämiä näkemyksiä. Naisten mielikuvat ovat sekä anglosaksisen että mannereurooppalaisen mielikuvatyypin edustajia, mutta niissä on omat piirteensä tarkastelijan sukupuolesta johtuen.

Tutkielmassani käytän laadullisen tutkimuksen periaatteita. Aineiston harkinnan varainen valikointi, teemoittelu, tyypittely ja vertailu ovat keskeisimmässä roolissa aineistoa käsiteltäessä. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota lähdeaineistoni kerronnalliseen luonteeseen ja tulkinnut aineistoa sitä kautta. Narraation erottaminen muusta kertomuksesta on informatiivista mielikuvien tunnistamisen kannalta.

Anglosaksisessa mielikuvatyypissä selkein muutos on havaittavissa 1900-luvun alussa, kun Japanin kehityksen nopeus alkoi kauhistuttaa brittejä ja amerikkalaisia. Onnellisesta paratiisimaasta oli tullut todellinen uhka, joten etenkin japanilaiset miehet nähtiin yhä huonommassa valossa. Toisen maailmansodan jälkeen japanilaiset miehet leimattiin lopullisesti juonitteleviksi ja julmiksi, ja tämä viholliskuva siirrettiin myöhemmin talouselämän puolelle.

Mannereurooppalainen mielikuvatyyppi on ollut kokonaisuudessaan paljon positiivisempi ja neutraalimpi kuin anglosaksinen mielikuvatyyppi. Japanilaiset eivät saaneet aikaan valtavia ihmetyksen tai paheksunnan tunteita. Erilaiset maailmanpolittiiset tapahtumat vaikuttivat tietysti jonkin verran, ja Länsi-Euroopassa mielikuvat muuttuivat negatiivisemmiksi varsinkin toisen maailmasodan aikaan. Japani ei kuitenkaan koskaan ollut Manner-Euroopan maille todellinen uhka, joten tästä syystä vahvoja viholliskuvia ei tarvinnut luoda.

Sivistyneiden naisten mielikuvat ovat myös hieman erilainen joukkonsa. Monet naiset ovat pyrkineet olemaan ymmärtäväisiä, mutta kaikille se ei ole ollut samalla tavalla mahdollista vahvojen kulttuuristen vaikutteiden vuoksi. Taustalla on nähtävissä yläluokkaisen naisen hieman alentuva asenne kehittymätöntä kulttuuria kohtaan. Näkökulma oli usein äidillinen, ja japanilaiset nähtiin ymmärtämättöminä lapsukaisina. Suhtautuminen ei koskaan ollut erityisen vihamielistä.

Mitään kovin selkeää rajaviivaa ei mielikuvien maantieteelliselle sijainnille lopultakaan voi piirtää. Mielikuvia on varsin monenlaisia ja suuri osa voidaan sijoittaa jonnekin esiteltyjen mielikuvatyyppien välille. Toki aineisto toi esille myös ääripään kuvauksia. Mielikuvien syntyyn vaikuttavat omalta osaltaan niin sukupuoli, kansallisuus, luokka kuin uskontokin. Nykyaikaa lähestyttäessä mielikuvatyyppien väliset erot kutistuvat jatkuvasti. Pienet erot kuitenkin säilyvät edelleen, koska eri kulttuureissa on erilaisia odotuksia, jotka ohjaavat mielikuvien kehitystä.

Mielikuvat japanilaisista naisista ja geishoista ovat pysyneet suurimmaksi osaksi samanlaisina koko sen ajan, kun näitä mielikuvia on ollut mahdollista syntyä, mutta mielikuvat japanilaisista miehistä vaihtelevat: miehet ovat joko jaloja villejä tai fanaattisia murhaajia sen mukaan, onko japanilaiset koettu uhkana. Mielikuvat geishoista eivät ole muuttuneet, koska japanilaiset naiset ja heistä nimenomaan geishat symboloivat perinteistä Japania ja sen kulttuuria. Geishat eivät myöskään ole relevantti uhka kenellekään. Pääsääntöisesti japanilaisiin naisiin on yhdistetty kaikki Japaniin liittyvät positiiviset mielikuvat, kun taas negatiiviset mielikuvat on yleensä aina annettu japanilaisten miesten ominaisuuksiksi. Ihmisten kokemat reaaliset tai kuvitellut uhat ovat aina taustana mielikuvien negatiivisille puolille. Japanilaisten ei edelleenkään haluta muuttuvan liikaa meidän itsemme kaltaisiksi, ja ainakin mielikuvien tasolla japanilaisten erityisyys halutaan pyrkiä säilyttämään. Etenkin amerikkalaisen ja japanilaisen kulttuurin sekoittuminen on nähty huonona asiana.

Suurelle yleisölle suunnatuissa teksteissä on yleensä täysin erilainen muoto ja tarkoitus kuin esimerkiksi akateemiselle yleisölle suunnatuissa teksteissä. Faktan ja fiktion erottaminen saattaa olla historiallisissa teoksissa todella hankalaa etenkin, jos lukijalla tai katsojalla ei ole taustatietoja kirjan tai elokuvan aiheesta. Tällöin tietoa omaksutaan ensisijaisesti käsillä olevasta lähteestä. Vaikuttaisi siltä, että edes paljon puhuttu tietoyhteiskunta ei kykene taistelemaan voimakkaita mielikuvia vastaan. Ne elävät omaa elämäänsä ja hyötyvät nopeasta tiedonvälityksestä globaalissa maailmassa.