"Hyvä kakku se oli". Osallistujien kokemuksia YTYÄ-hankkeen syvennetyistä työelämään tutustumisjaksoista.

Abstract

Tutkielma tarkastelee Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen YTYÄ-tut­kimus- ja kehittämishankkeen syvennettyjä työelämään tutustumisjaksoja. Hankkeen tarkoi­tuksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, helpottamalla heidän siirtymistään peruskoulusta toi­selle asteelle ja sieltä työelämään, sekä yrittäjyyskasvatuksen keinoin kehittää peruskoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja koulukulttuuria. Tavoitteena tässä tutkielmassa on selvittää YTYÄ-hankkeeseen osallistuneiden peruskoulujen kahdeksasluokkalaisten oppilaiden, heidän oppilaan­ohjaajiensa sekä Hämeen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kokemuksia syven­netyistä työelämään tutustumisjaksoista.

Tutkimuksen teoreettista viitekehystä rakennetaan kuvailemalla YTYÄ-hanketta sekä sen taustalla vaikuttavia näkemyksiä syrjäytymisen ehkäisystä, yrittäjyyskasvatuksesta ja koulukulttuurin muu­toksesta. Tarkastelun kohteena ovat myös oppiminen ja oppimisympäristöt, jotka liittyvät kiinte­ästi syvennettyihin työelämään tutustumisjaksoihin. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty pääosin teemahaastatteluilla. Havainnointeja ja erilaisia dokumentteja on käytetty lisäaineistona tuomaan syvyyttä ja erilaisia näkökulmia tarkastelun pohjaksi. Tutkimukseen osallistui yhdeksän yläkoulujen oppilasta, kuusi tukihenkilönä toiminutta sosionomiopiskelijaa sekä kolme yläkoulujen oppilaanohjaajaa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimus toi esille monia oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyviä näkökulmia, joihin kouluissa voidaan vaikuttaa tekemällä monialaista yhteistyötä koulujen ulkopuolisten tahojen kanssa. Erilai­sissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen auttaa teorian ja käytännön yhdistämisessä sekä lisää oppilaiden ymmärrystä koulussa opittavien asioiden tarpeellisuudesta. Informaali ja koke­muksen kautta tapahtuva oppiminen lisääntyy, kun oppimistilanteet viedään luokkahuoneen ulko­puolelle, ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjyyskasvatuksen avulla tuettiin oppilaiden vastuun­ottoa ja lisättiin heidän vaikutusmahdollisuuksiaan itseään koskevissa asioissa. Työpaikkojen posi­tiivinen ilmapiiri ja tukihenkilöiltä saatu tuki lisäsi oppilaiden uskoa omiin kykyihinsä sekä auttoi heitä jäsentämään omia tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Koulujen toimintakulttuurin muutos nähtiin välttämättömänä. Koulut toimivat opetussuunnitelma­johtoisesti, erillään muusta yhteiskunnasta. Hankkeiden merkitystä koulujen kehittämistyössä pohdittiin paljon ja erilaisia näkemyksiä, niin puolesta kuin vastaakin, tuotiin esille. Hankkeilla on merkittävä rooli koulujen kehittämisessä, mutta niiden nähtiin myös lisäävän opetushenkilöstöön työmäärää. Hankkeissa käytetyn toimintamallin arviointi nosti esille niin hyviä käytäntöjä kuin kehittämisen­kohteitakin. Syrjäytymisen käsitteen tarkastelu auttoi jäsentämään sitä, mistä syrjäy­tymisessä oikein on kysymys. Koulun rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisijänä korostui.

Avainsanat: oppiminen, oppimisympäristöt, yrittäjyyskasvatus, syrjäytyminen, koulujen toiminta­kulttuuri